Tunnetko vanhan sanonnan: "Laiska töitään luettelee"? Yritän säästää teidät siltä, sillä töiden luetteleminen taitaa olla osa "mulla on aina hirvee kiire -mantraa." Asia, jota haluan välttää sekä itseni että muiden takia. Toisinaan tulee silti tarve kertoa - edes vähän - mitä tekee ja miksi blogikirjoitusten väli saattaa välillä venähtää. Joskus ei vaan kerta kaikkiaan irtoa tekstiä. Esimerkiksi koko viime viikon olin työreissussa, sunnuntai-aamusta lauantai-iltaan - vieläpä varsin eksoottisessa paikassa, josta kerron myöhemmin lisää.
Olen onnellisessa asemassa, sillä saan tehdä työkseni todella motivoivia asioita. Toimimme ympäristön tilaa parantavissa projekteissa - ja vain niissä. "Etusijalla ovat hankkeet, jotka vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä, parantavat Itämeren ekologista tilaa tai vähentävät myrkyllisten saasteiden syntymistä." Täältä lisätietoa NEFCOsta. Työasiat ovat työasioita, enkä niitä sen enempää täällä käsittele, (paitsi että viestintävastaavamme varmaan aluksi ihmettelee kävijäpiikkiä sivustolla). Totean vain, että on mahtavaa, kun työ ja harrastus tukevat toisiaan. Käyn myös puhumassa blogin aihepiireistä, viimeksi Näkövammaisten keskusliiton tapahtumassa ja sitä ennen muutamaankin otteeseen Helsingin Yliopiston järjestämillä kemian opettajien jatkokoulutuspäivillä. Näiden päälle artikkelit ja muut kirjoitustyöt. Ja onhan minulla tietty muutakin kuin ympäristö- ja kemikaalielämää.
Juttuaiheita on paljon, siis paljon. Osa ideoista haihtuu jonnekin, osa päätyy tekstiksi, osan jopa julkaisen täällä. Päänupissani on ainakin periaatteessa jonkilainen jono, mistä aioin seuraavaksi kirjoittaa. Monesti ajankohtainen aihe kuitenkin kiilaa kärkeen. Pahoittelut niille, jotka ovat toivoneet kirjoitusta tietyistä aiheista. Helena tiedusteli, milloin kirjoitan sampoista, joista on toivonut juttua jo aiemminkin. Listalla on, mutta valitettavasti en osaa aikataulusta sanoa. Mutta toivottavasti tuotantoputkessa olevista jutuista löytyy mielenkiintoista luettavaa.
Muutaman kemikaaleja sekä luonnonvaroja käsittelevän jutun lisäksi on tulossa on myös kuvaus siitä, miten minusta tuli hetkeksi ornitologi, vaikka en linnuista mitään tiedä. Menköön ne kuvat Kemikaalikimaran luontosarjaan, johon on tulossa myös ihka oikeita villieläinkuvia - ei mistään kuvapankista, vaan tutun ottamina. Mutta nyt loppuu töiden luetteleminen. Taidan mennä nukkumaan, vai malttaisiko sittenkään?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti