Syksyllä kun vettä tulee, rapa lentää ja on pimeää, muistelee mielellään kesää. Löysin kuvistani jalanjäljen terassilla. Kyllä vaan, minun märkä räpyläni. Oikeasti vesijalanjälki on paljon muuta kuin märkä läntti kuistilla.
Vesijalanjälki tarkoittaa, kuinka paljon henkilö, yhteisö tai vaikkapa tuote kuluttaa vettä.
Vaikka pihistäsimme kuinka veden kulutuksessa, sulkisimme hanat, välttäisimme turhaa pyykinpesua, emme seisoskelisi suihkussa tarpeettomasti, kulutamme arvokkaita vesivaroja. Monella varmaan jää huomioimatta piilovesi. Se on vettä, joka kuluu vaikkapa puuvillan kasteluun tai kahvin viljelyyn. Yksi kilo puuvillaa tarvitsee 10 000 litraa vettä. Moni tulee ajatelleeksi T-paitaa ostaessa, että tässä sitä kulutetaan maailman vesivaroja?
Oheinen kuva on Niililtä, Ugandasta. Teksti veneen kyljessä sattuu sopivasti tähän aiheeseen.
Vesi elämän ja kuoleman kysymyksenä
Minulla oli hiljattain mahdollisuus kuulla lyhyt esitys Kenian vesitilanteesta. Maassa on vettä käytettävissä rajallisesti ja veden käyttöä joudutaan säännöstelemään. Veden jakelun yhtenä onnistumisen mittarina on se, kuinka paljon kuolee ihmisiä veteen liittyvissä konflikteissa. Kun alajuoksulla karja alkaa kärsiä janosta, karjankasvattaja lähtee kulkemaan joen viertä ylävirtaa kohden - ja yhteenotto on valmis. Kenen vedestä on kyse?
Kenia on merkittävä kukkien tuottaja. Kukkien kasvattaminen toki tuo työpaikkoja ja vientituloja, mutta myös vaatii melkoisesti vettä. Vettä talteen sadekaudella ja että yritykset haluavat pitää huolta maineestaan. Toki näin varmaan on, sillä onhan alueella muun muassa Reilun Kaupan tuottajia. Siitä huolimatta epäilykseni heräsi. Voidaanko maassa, joka kärsii veden puutteesta viljellä Euroopan vientiin tarkoitettuja vihanneksia ja kukkia ilman ongelmia? Löysin aiheesta masentavaa tietoa.
!["Symbols can be... [@dailyshoot #ds96]](http://farm5.staticflickr.com/4021/4369762293_fb5750ded9.jpg)
Vesijalanjälkimittareita
Omaa vesijalanjälkeä voi arvioida vaikkapa näiden mittareiden avulla:
Artikkeleita vedestä, suosittelen lukemaan
Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Käsite on verrannollinen ekologiseen jalanjälkeen. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä.Suomalaiset ovat läträäjäkansaa, mutta toisaalta meillä myös on vettä runsaasti käytettäväksi. Monessa maassa hanavesi ei ole juomakelpoista, mutta me voimme vaikka huuhdella vessanpönttömme juomavedellä.
Vaikka pihistäsimme kuinka veden kulutuksessa, sulkisimme hanat, välttäisimme turhaa pyykinpesua, emme seisoskelisi suihkussa tarpeettomasti, kulutamme arvokkaita vesivaroja. Monella varmaan jää huomioimatta piilovesi. Se on vettä, joka kuluu vaikkapa puuvillan kasteluun tai kahvin viljelyyn. Yksi kilo puuvillaa tarvitsee 10 000 litraa vettä. Moni tulee ajatelleeksi T-paitaa ostaessa, että tässä sitä kulutetaan maailman vesivaroja?
Oheinen kuva on Niililtä, Ugandasta. Teksti veneen kyljessä sattuu sopivasti tähän aiheeseen.
Vesi elämän ja kuoleman kysymyksenä
Minulla oli hiljattain mahdollisuus kuulla lyhyt esitys Kenian vesitilanteesta. Maassa on vettä käytettävissä rajallisesti ja veden käyttöä joudutaan säännöstelemään. Veden jakelun yhtenä onnistumisen mittarina on se, kuinka paljon kuolee ihmisiä veteen liittyvissä konflikteissa. Kun alajuoksulla karja alkaa kärsiä janosta, karjankasvattaja lähtee kulkemaan joen viertä ylävirtaa kohden - ja yhteenotto on valmis. Kenen vedestä on kyse?
Kenia on merkittävä kukkien tuottaja. Kukkien kasvattaminen toki tuo työpaikkoja ja vientituloja, mutta myös vaatii melkoisesti vettä. Vettä talteen sadekaudella ja että yritykset haluavat pitää huolta maineestaan. Toki näin varmaan on, sillä onhan alueella muun muassa Reilun Kaupan tuottajia. Siitä huolimatta epäilykseni heräsi. Voidaanko maassa, joka kärsii veden puutteesta viljellä Euroopan vientiin tarkoitettuja vihanneksia ja kukkia ilman ongelmia? Löysin aiheesta masentavaa tietoa.
Keniassa ruusua viljellään eniten Naivasha-järven ympäristössä. Kukkatuotanto uhkaa tuhota koko järven, joka on rehevöitynyt ja kuivunut pahasti.
- Drought, agriculture, and pollution are rapidly destroying Kenya's Lake Naivasha, 10 March 2010
- Kotimainen vai reilu ruusu? , Minna Suihkonen, 22.8.2011
Kuva: Flickr, Connectirmeli, Creative Commons-lisenssi
Omaa vesijalanjälkeä voi arvioida vaikkapa näiden mittareiden avulla:
Artikkeleita vedestä, suosittelen lukemaan
- Ruoan piilovesi yllättää, Turun Sanomat 23.3.2010
- Riittääkö vesi? Kuluttaja, 1/2011
6 kommenttia :
Paljon on veden kulutuksen ja leikkokukkienkin ongelmia pohdittua, mutta tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun heräsin miettimään näitä kahta yhdessä.
Sama täällä. Hätkähdyttävää. Kyse ei ole edes ruoasta, vaan kukista - Euroopan vientiin.
Vaikka periaatteessa kannatan reilua kaupppaa, niin reilun kaupan ruusuja ( tai muita kukkia) pidän melko epäreiluina tuotteina.
Yleensä se länsimaassa tuotettu ruusu on miljoona kertaa reilumpi ja tosiaan tuhoaa vähemmän vesivaroja ym.
SAmaa vikaa on muissakin "reiluissa" tuotteissa. Yleensäkin kyllä pyrin suosimaan tuotteita, jotka on valmistettu maissa jossa on edes jotakuinkin toimivaa ja valvottua ympäristölainsäädäntöä ja yhteiskuntavastuuta.
Ympäristölainsäädännön ja sen valvonnan puute tosiaan aiheuttaa kaikenlaista ikävää. Silloin lyhytnäköinen eduntavoittelu saa vallan.
Aikamoinen yleistys tuo kukkajuttu. Keniassa kasvatetaan kukkia toimivilla vedenkierrätysjärjestelmilläkin eikä sillä ole edes mitään tekemistä vielä Reilun kaupan kanssa, Reilu kauppa takaa viljelijöille riittävät tulot ja työolot. Naivasha-järven alue on vain yksi kukkasten tuotantoalueista. Koko Rift Valley on viljelyaluetta kahville, teelle ja kukkasille. Laaja alue ja silti vain osa suurta Keniaa. Juttu kääntyi yhtäkkiä syyttämään kukkasten tuottajia ja ostajia koko Kenian veden vähyydestä. Hitusen syvemmälle kannattas mennä asiaan ettei anna ihan väärää kuvaa ja aiheuta pahimmassa tapauksessa vielä pahempia ongelmia Kenialaisille, jotka toivovat ostajia, että voisivat saaduilla varoilla kehittää yhteiskuntaa ja myös veden käyttöään. Kyllä he tietävät ongelman ja tarvitsevat myynnistä saatua rahaa kestävään kehitykseen.
Totta, Kenia on suuri maa ja alueita erilaisia. Asiat eivät tosiaan ole mustavalkoisia. Jonkinlainen balanssi pitäisi kuitenkin löytää siinä, mitä kasvatetaan. Kukat tuovat tärkeitä vientituloja, mutta siitä huolimatta maassa on nälkää ja kuivuutta. Mutta kuten sanottu, eri alueilla. Ei ole helppo yhtälö.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vesi+vei+viljelm%C3%A4n+ja+kuivuus+laitumet/1135269037632
Lähetä kommentti