Noora Shingler: Marjoja ja maskaraa - Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit

Noora Shinglerin Marjoja ja maskaraa - Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit -kirjan punaisena lankana ovat Shinglerin kokemukset ja havainnot ruoan vaikutuksesta oireilevaan mahaan. Aihe on ajankohtainen, minkä voi todeta esimerkiksi illasta toiseen televisiossa pyörivistä ruoansulatusta edistävien tuotteiden mainoksista. Shingler perustelee, miksi maidon, leivän, sokerin, hiivan ja lihan syönti kannattaa jättää vähiin. Jos leipä tai maito eivät sovi, niitä ei kannata syödä, vaikka mitä muuta väitettäisiin. Vaikka kirja kertoo henkilökohtaisista kokemuksista, siitä voi ottaa mainiosti vinkkejä oman ruokavalion kohentamiseen – ja kannattaakin. Reseptejäkin on tarjolla. Tärkein viesti kirjassa on miettiä mitä syö ja oman kehon kuuntelu. Kaikille kun ei se ruisleipäkään oikein sovi.  Kirjassa kiinnitetään huomiota myös ruoan lisä- ja vierasaineisiin, ympäristövaikutuksiin sekä eläinten hyvinvointiin. Tärkeitä asioita kaikki.

Kirja on tehty samaan tapaan kuin blogikirjoitukset, mutta lähdeviitteillä täydennettynä. Lukijalle on olennaista tietää, onko tieto luotettavaa ja mistä tieto on peräisin. Lukuisista lähdeviitteistä ja tarkastuksesta huolimatta kirjaan on lipsahtanut virheitä, kuten esimerkiksi väite karrageenin olevan samaa kuin hiivauute. Väärinkäsitys jatkuu väitteellä, että karrageeni ja natriumglutamaatti ovat sakeuttamisaineita. Karrageeni tosiaan on sitä, mutta aineella ei ole mitään tekemistä hiivauutteen tai natriumglutamaatin kanssa. Natriumglutamaatti puolestaan on aromiaine, eikä sitä ei voi käyttää sakeuttamiseen.  Shingler on aikanaan tehnyt natriumglutamaatista pätkän Kuningaskuluttaja-ohjelmaan, joten uusi tulkinta natriumglutamaatista on hämmentävä.  Tietona on annettu myös urbaanilegenda margariinin koostumuksesta, ilman lähdeviitettä

Luonnonkosmetiikan puolesta

Kirjan kosmetiikkaosiossa paneudutaan meikkipussin sisältöön, kerrotaan haitallisista ja herkistävistä aineista. Kirjassa suositellaan luonnonkosmetiikkaan tavalliseen kosmetiikan sijaan, tutuksi tulevat sertifikaatit sekä luonnon- ja luomukosmetiikan erot.  Ohjeita löytyy myös ruokakaapin sisällön käyttämisestä kauneudenhoidossa. Tanskan ympäristöministeriön ohjeet raskaana oleville on oiva lisä. Luvun saavat myös e-pillerit ja miten ne vaikuttavat kaloihin.  Kemikaaliasetus Reachista sekä INCI-nimityksistä on yhteenvedot, mutta muuten ensisijaisestti kosmetiikkaa säätelevistä asetuksista sekä sallittujen ja kiellettyjen aineiden listoista ei kerrota.

Kirja käsittelee varsin tarkasti esimerkiksi hiusvärejä, aurinkovoiteita sekä yksittäisiä kemikaaleja, kuten ftalaatteja, natriumlauryylisulfaattia, parabeenejä, formaldehydiä ja sen vapauttajia. Käsittelemättä puolestaan jäävät esimerkiksi karvanpoistoaineet ja itseruskettavat tuotteet.  Lukijoita varmaan kiinnostaisi myös yhä yleisemmäksi tullut tatuointi. Onhan kyseessä toiminta, jossa kemiallisia aineita sananmukaisesti pistetään ihon alle.

Turhia E- ja S-sanoja

Arvelen osan lukijoista pitävän kirjan rennosta otteesta hyvinkin paljon, osan mielestä teksti lienee kielipoliisin painajainen. Kirjassa on runsaasti puhekielen ilmaisuja. Sanoja ”huttu” ja ”cocktail” kirjoittaja on käyttänyt tautologiaan ja huutomerkkejä peräti inflaatioon asti, joskus useita yhdellä ainoalla sivulla.  Englanninkieli vilahtaa tekstissä usein - tarpeettomasti. Saksasta on poimittu sana ”Scheisse”. Tyyli ei ole vähäpätöinen asia, varsinkaan jos se alkaa tökkiä ennen kuin on saanut luettua ensimmäisen kolmanneksen. Edellä kuvattu rentous saattaa sopia blogiin, mutta ei kovinkan hyvin painettuun kirjaan. Tekstissä mainitaan, että kustantaja rajoitti sivujen määrää. Teksti olisi kaivannut ammattitaitoisen kustannustoimittajan otetta: tiukempaa tiivistämistä ja kieliasuun keskittymistä. Kirjan vihreällä korostettu piirroskuvitus on pirteä.

Kunnollisen ruoan puolesta puhuminen on tärkeää ja sitä kirjassa on tehty tarmokkaasti. Kyseinen osuus onkin kirjan parasta antia, paljon asiaa yksissä kansissa.Ravintoon ja terveyteen liittyvän tietoisuuden sekä keskustelun lisääminen on mitä tervetulleinta. Fiksusti syöminen hyödyttää myös ihoa ja kannattaa miettiä, mitä iholle laittaa.

• Marjoja ja maskaraa - Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit, (kumppanuuslinkki Booky.fi)