Kemikaalikimara: Ihan romuna?

tiistai 22. helmikuuta 2011

Ihan romuna?

Joskus on aivan pakko romuttaa. Tässä viedään kuumavesivaraajaamme palvelleena ja paloiteltuna matkalla materiaksi. Tilalle oli ostettava ja asennettava uutta. Vanhan varaajan purkuun varattiin päivä, seuraavana päivänä uudet tilalla ja putkisto paikalla. Tuumin aamulla lehteä hakiessa, että pihalle ilmestynyt hieno romukasa pitää ikuistaa. En ehtinyt. Menin laittamaan kahvia tippumaan ja havahduin, kun tasan kahdekselta saapuneet miehet olivat jo paiskoneet romppeet auton kyytiin. Muutenkin täsmällisiä kavereita. Tässä sitten kuva pakun perästä. Keko ruostunutta rautaa ja putkenpätkiä olisi ollut valokuvauksellisempi.


 
Muutakin on tullut ostettua, liesi, kattiloita ja lautasia. Vanha hella oli myös varsin kehnossa kunnossa, uunin pohja hilseilevä, muoviosia halkeillut, niinpä perheen miehet vaativat hankittavaksi uutta. Ankaran pohdiskelun jälkeen päädyin induktiolieteen, mikä tarkoitti, että kattiloitakin piti ostaa. Vanhat eivät suostuneet toimimaan. Tämä oli minulle melkoinen kynnyskysymys, sillä olen hankkinut astiani elämänkestoisiksi - tai ainakin melkein -  ja ottaa kovasti pannuun, jos joku käy tarpeettomaksi. Tosin silloin, kun kyseisiä astioita on hankittu ja saatu, ei induktiosta ollut tietoakaan. Mutta kyllä niille vanhoille kattiloillekin vielä käyttöä löytyy. 
Lautasten kanssa kävi sama homma, perhe alkoi puhua uusista. Vanhat olivat kuulemma jo kamalan naarmuisia ja saisivat olla hieman isompiakin. Hyvin olivat nekin palvelleet parisenkymmentä vuotta päivittäisessä käytössä. Minusta ne oli vielä ihan kelpoja, mutta tarkempi tarkastelu osoitti kotisokeuteni. Kävi muuten melkoinen säkä uusien lautasten kanssa. Liesi ja kattilat ovat kotimaista tuotantoa, enkä lautasten suhteen tehnyt poikkeusta. Kävin outlet-myymälässä ja aikani ihmeteltyäni päädyin melko suuriin yksivärisiin harmaisiin lautasiin, poistoerästä isolla alennuksella. Kyseistä väriä ei kuulemma jatkossa enää valmisteta. Kaiken lisäksi ne sopivat hyvin yhteen sieltä sun täältä kotiin ajautuneiden 50-60-luvun sinertävien Arabia-astioiden kanssa.  Joskus onnistaa.
Kerron ostoksistani täällä varsin harvoin ja silloin kun kerron sillä on selvä tarkoitus, niin kuin tälläkin kirjoituksella. Joskus on pakko ostaa uutta ja silloin kannattaa ostaa laadukasta ja kestävää. Se voi olla kalliimpaa kuin keskiverto, mutta ei välttämättä superkallista. Suosin itse mahdollisuuksien mukaan Suomessa valmistettua. Jos joku täällä vielä jotain haluaa tehdä, niin sitä pitää kannattaa - edellyttäen, että laatu on kohdallaan.

Lue myös

10 kommenttia :

Mari Koo kirjoitti...

Minä haaveilen induktioliedestä: pääsin testaamaan sellaista yhdellä kesämökillä, ja oli se vaan näppärä kokkauksessa. Pienempi energiankulutus on tietysti myös plussaa. Mutta se kattiloiden uusiminen on negatiivinen puoli (ja kai ne induktioliedet on vielä hintaviakin). Eikä minulla nyt ole tarvetta tai mahdollisuuttakaan lieden vaihtamiseen :)

Mutta siis piti kysymäni, mikä sinut sai kallistumaan induktiolieteen?

Anonyymi kirjoitti...

Mitä astioita nykyisin vielä Suomessa valmistetaan?

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin olen vuosien myötä alkanut kiinnostua tuotteiden kestävyydestä halpojen hintojen sijaan. Olenkin päättänyt nyt satsata kotimaisiin, tunnetusti kestäviin lautasiin sitä mukaa kun ulkomaiset halpislautaset hajoavat. Nekin ovat kestäneet tosin yllättävän pitkään, mutta nyt noin neljän vuoden käytön jälkeen jonkinlainen itsetuhomoodi näkyy menneen päälle. Yksi toisensa jälkeen hajoaa: ensin lähtee pieni pala sieltä, sitten täältä.

Tuo kysymys siitä, mitä astioita Suomessa vielä valmistetaan, kiinnostaisi minuakin. Tietoa ilmeisesti on saatavissa, mutta hyvin hajautettuna. Ilmeisesti ainakin osaa Arabian ja Iittalan tuotteista valmistetaan yhä Suomessa? Itse olisin ainakin valmis maksamaan kotimaisesta laadusta, joka kestää. -M-

Anonyymi kirjoitti...

Toimiiko valurauta induktioliedellä?

T, Sari

Anja kirjoitti...

Mari: Päädyin induktioon pitkällisten pohdintojen jälkeen. Kattiloiden sopimattomuus harmitti kovasti, mutta niille tosiaan on käyttöä muuallakin. Ei ehkä ihan kaikille, mutta katsotaan.
Valintaan vaikutti monta asiaa. Käyttö on kuin kaasulla keittelisi. Joka joskus on kokeillut, tietää, mitä se tarkoittaa. Nopeutta ja säädön tarkkuutta. Liesi ei kuumene, joten se on turvallismpi kuin tavallinen. Se ei toimi, jos päällä ei ole sopivaa astiaa.
Yksi varsin tärkeä valintaan vaikuttava asia oli hankinnan ainutkertaisuus. Lapsuudenkotiini ostettiin joskus vuonna yksi ja kaksi uusi liesi. Muuten olen aina käyttänyt sitä liettä, joka asunnossa on sattunut olemaan. Nyt tuli hetki, jolloin hella piti uusia. Jos en nyt olisi ostanut sitä induktiota, olisin ollut päätökseni kanssa 15-20 vuotta, jonka toivon lieden kestävän. Parinkymmenen vuoden päästä olen jo eläkkeellä, (elleivät sitten kovasti pidennä työuria). Eli jos haluan induktiosta nauttia, sen aika on nyt.
Hintava se on ja suomalaisvalmisteisena vielä hintavampi, mutta olen tyytyväinen ratkaisuun - ja perhe myös. :)

Anja kirjoitti...

Anonyymit 1 ja 2:
Ainakin Sorsakoskella ja Mikkelissä valmistetaan kattiloita.

http://www.ahjo.fi/portal/suomi/ahjo_verkkolehti/?a=getArticle&issueId=64&articleId=785

http://www.talouselama.fi/tyoelama/article170226.ece

Fiskarsilla on myös kattiloita, mutta en tiedä, missä valmistetaan. Toisaalta Fiskars, Iittala ja Arabioa lienevät nykyisin samaa firmaa.

Hackman ilmoittaa sivuillaan näin:
"Missä Hackmanin tuotteet valmistetaan?
Merkittävä osa Hackman-tuotteista valmistetaan Suomessa sijaitsevilla tehtaillamme: Arabian posliinitehtaalla Helsingissä, Nuutajärven ja Iittalan lasitehtailla sekä Sorsakosken keitto- ja paistoastiatehtaalla. Osa tuotteistamme tulee sopimusvalmistajilta EU:sta tai Aasiasta."

Fiskarsin sivuilla todetaan puolestaan näin:
"Fiskars Home -liiketoiminta-alue on osa Fiskars-konsernia ja tarjoaa laajan valikoiman kuluttajatuotteita ruoanvalmistukseen, kattamiseen ja sisustamiseen. Se on alansa markkinajohtaja Pohjoismaissa, ja sen käytössä olevia tavaramerkkejä ovat Iittala, Arabia, Hackman, Fiskars, Rörstrand ja Höganäs Keramik. "

Joten ei se tosiaan ihan selvää ole, mistä mikäkin tuote tulee.

Anja kirjoitti...

Sari, ainakin minun ihanat ja kestävät valurautapannuni toimivat induktiolla moitteettomasti. :)

Mari Koo kirjoitti...

Anja, monta hyvää syytä :) Ja kuten mainitsin, niin oman kokeiluni jälkeen hankkisin itsellenikin induktion, vaikka se kalliimpi olisikin.

Noihin astioiden alkuperiin: itsehän soittelin Iittalalle viime vuonna ja kysyin aiheesta.
"Siispä soitin Iittalan asiakaspalveluun ja kysyin tuotantomaita. Sain selville, että Suomen lisäksi tuotantomaita ovat seuraavat:
Aterimia valmistetaan Ranskassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Posliinia tulee Indonesiasta ja Thaimaasta. Esimerkiksi suositut Taika-astiat, joita itseltänikin löytyy, valmistetaan Thaimaassa. Lasitavaroista pieni osa Saksasta. Teräksiset Aalto-kulhot Vietnamista."

Zepa kirjoitti...

"Kotisokeus", miten osuva termi! En o ennen kuullut :-)

Anja kirjoitti...

Mari: Juu, enkä edes maininnut energiansäästöä. :)
Hyvä, kun mainitsit tuosta tiedustelustasi koskien Iittalan astioita. Olinhan tuon lukenut, mutta en kyllä enää kattiloita ja lautasia valitessa muistanut. Kuinkahan mahtoi käydä...
Vesivaraajaajiksi tuli muuten Haato-merkkiset (niitä tuli kaksi, kun on paritalo), sisältyi kokonaisurakkaa. Luulin Haatoa täysin kotimaiseksi, mutta ne tehdäänkin Ruotsissa. Brändi on pidetty suomalaisena.

Zepa: En tiedä, onko "kotisokeus" yleisessä käytössä vai onko se vain joku murteeseen liittyvä sana. Joka tapauksessa se tarkoittaa, että ei näe kodissaan olevia kummallisuuksia, kuten vuosien mittaan vaikka ovenpieleen tarttunutta likaa tai naarmuisia lautasia. Se hiipii hissukseen, eikä sitä huomaa.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails