Juuri kun sain kirjoitettua vaatteiden desinfioinnista Vanishin avulla, julkaistiin tanskalaisselvitys, jossa morkattiin suomalaisten huonoa pyykkäyskulttuuria. Hygienia on kuulemma huonoissa kantimissa. Pestyihin vaatteisiin jää bakteereita, jotka voivat olla terveysriski. Koska kirjoitin, että pyykkäyksessä ei tarvita antibakteerisia aineita, oli pakko pysähtyä miettimään, olinko vetänyt mutkat suoriksi, vai ovatko tanskalaiset asiantuntijat - tai mahdollisesti toimittajat - tehneet niin.Vai haiseeko tässä hommassa aivan joku muu kuin bakteerit?
Huonoja pyykkäreitä
Iltalehti uutisoi pyykinpesun huolestuttavasta tilasta näin
"Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan huoli ympäristöstä on johtanut siihen, että suomalaiset pesevät pyykkinsä liian alhaisissa lämpötiloissa.
Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pesee vaatteensa 30-40 asteessa. Ympäristön kannalta tämä on hyvä asia, mutta terveyden kannalta ei: seurauksena pyykin huolimattomasta käsittelystä voi olla infektiotauteja, kuten ihottumaa, oksennustautia ja ripulia."
Kahdeksan kymmenestä, eli varsin iso osa Suomen kansasta, ei kuulemma osaa pyykätä. Mutta eivät osaa ruotsalaisetkaan. Aftonbladet nimittäin kertoi asiasta vielä raflaavammin:
"Svenskar sämst i Norden på att få sina kläder rena."
Pohjoismaiden surkeimpina pyykkäreinä ruotsalaiset ovat varsinaisia bakteerihenkareita. Ja vielä ihan koko kansa? Paljon sen paremmin ei mene tanskalaisillakaan. Tekstiin vedetään mukaan infektiot, flunssat, ripulit, vauvojen myssyt ja likaiset kalsarit.
Siinä missä Suomen media kuuliaisesti toistaa tutkimuksen yhteenvetoa, Aftonbladet sekä tanskalainen tiedote sentään mainitsee selvityksen teettäjän. Asiantuntijalausunnot ovat peräisin tanskalaiselta yhdistykseltä "Rådet for Bedre Hyggiejne". Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyritys Userneed, mutta kuka maksoi selvityksen? Yllätys, yllätys - Vanish. Tässä kohdassa voisi heittää pyykit kaikessa rauhassa nurkkaan, sillä motiivi on ilmeinen. Vanishilla on markkinoilla pyykinpesuun tarkoitettu antibakteerinen tuote. Mainoslausehan kuuluu näin:
"Hygieenisen puhdas pyykki
Tiesitkö, että tahroissa voi pesiä myös bakteereja? Likapyykissä bakteerit pääsevät lisääntymään vapaasti eivätkä alhaiset pesulämpötilat riitä niiden tuhoamiseen. Ota siis käyttöön uusi Vanish Oxi Action Extra Hygiene. Sen tehokas koostumus irrottaa tahrat ja tappaa bakteereja."Näppärä markkinointikampanja. Tehdään mainos, jossa kerrotaan miten tuote tappaa pyykkäyksessä bakteereja, tilataan aiheesta tutkimus ja julkaistaaan se näyttävästi samoihin aikoihin kuin mainoksia pyöritetään televisiossa.
Mitä tutkittiin?
Markkinatutkimusyritys ei syynää lakanoiden ja vauvanvaatteiden bakteerimääriä. He kyselivät, missä lämpätiloissa ihmiset vaatteitaan pesevät. Asiantuntijat puolestaan kertoivat, että alhaisissa lämpötiloissa pestessä tekstiileihin voi jäädä mikrobeja. En epäile tanskalaisasiantuntijoiden lausuntoja. Ihan toinen juttu sitten on, kuinka suuri sairastumisriski bakteeripitoisista pestyistä vaatteista muodostuu. Edellisessä kirjoituksessa todettiin, että farkkuja voi pitää 15 kuukautta kokonaan pesemättä, eikä niissä siltikään ole bakteereita terveyshaitaksi. Flunssien ehkäisemiseksi annetaan ohjeeksi käsien pesu mahdollisimman usein ja välttää pärskimästä toisia päin. Minun on kovin vaikea kuvitella, että taudit leviäsivät puhtaan pyykin välityksellä. Paljon tehokkaamia tartutalähteitä ovat esimerkiksi hanat, kahvat, kaiteet, täpötäydet bussit ja junat, koulut ja päiväkodit, joissa lapset kiehnäävät keskenään koko päivän. Jos puhtaat vaatteet ovat terveysriski, niin miten pitää käsitellä likapyykkiä? Jollain pihdeillä?
Tietenkään tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Esimerkiksi pienten vauvojen ja huonokuntoisten vanhusten kohdalla on oltava tarkempi, tai kun kotona pyörii vatsatauti. Kun perheessämme joku alkaa oksentaa, vaihdetaan kaikki pyyhkeet ja sairastunut ei koske kenenkään muun pyyhkeeseen. Pyykkiä pesen sekä 40 että 60 asteessa, mutta en rumpukuivaa kahdeksassakympissä tappaakseni bakteereita. Kuudenkympin pesuun heitetään pyyhkeet, lakanat ja alusvaatteet. Kone ladataan täyteen, joten alusvaatteiden mukaan menee muutakin vaatetta.
Tietenkään tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Esimerkiksi pienten vauvojen ja huonokuntoisten vanhusten kohdalla on oltava tarkempi, tai kun kotona pyörii vatsatauti. Kun perheessämme joku alkaa oksentaa, vaihdetaan kaikki pyyhkeet ja sairastunut ei koske kenenkään muun pyyhkeeseen. Pyykkiä pesen sekä 40 että 60 asteessa, mutta en rumpukuivaa kahdeksassakympissä tappaakseni bakteereita. Kuudenkympin pesuun heitetään pyyhkeet, lakanat ja alusvaatteet. Kone ladataan täyteen, joten alusvaatteiden mukaan menee muutakin vaatetta.
Maikkarin sivujen jutussa käsitellään varsin monipuolisesti pyykkäyksen ekologisuutta. Varsin olennainen asia on esimerkiksi turhan pesemisen välttäminen. Onko vaate pakko heittää yhden päivän käyttämisen jälkeen pyykkiin?
Kuten edellisessä jutussani totesin, Vanish on ympäristömerkitty, joten käyttötarkoitukseensa eli tahranpoistoon se on kelpo tuote. Happea vapauttana se toistuvasti käytettynä hyvin todennäköisesti haalistaa pyykkiä. Siinä sitä olisikin pesuainesoppa, värillisille vaatteille "Color"-pesuainetta, jossa valkaisevia aineita ei ole ja sitten perään tahranpoistajaa, joka sisältää väriä poistavia ainesosia. Ilmeisesti tuotteen myyntia halutaan nostaa. Konstit vaan ovat sangen kyseenalaiset. Kaverini kommentoi asiaa Facebookissa näin:
Kuten edellisessä jutussani totesin, Vanish on ympäristömerkitty, joten käyttötarkoitukseensa eli tahranpoistoon se on kelpo tuote. Happea vapauttana se toistuvasti käytettynä hyvin todennäköisesti haalistaa pyykkiä. Siinä sitä olisikin pesuainesoppa, värillisille vaatteille "Color"-pesuainetta, jossa valkaisevia aineita ei ole ja sitten perään tahranpoistajaa, joka sisältää väriä poistavia ainesosia. Ilmeisesti tuotteen myyntia halutaan nostaa. Konstit vaan ovat sangen kyseenalaiset. Kaverini kommentoi asiaa Facebookissa näin:
"Ja täydestä menee taas. Äkkiä kauppaan ostamaan bakteerintappajaa, ettei kuolla pyykkimyrkytykseen!"
Laiskaa journalismia
Ihmetyttää median hutiloidut jutut. Suomalaisissa pyykkibakteeriartikkeleissa ei vaivauduttu mainitsemaan, kuka on tutkimuksen takana, vaikka se on erittäin olennainen asia. Kyse ei ole siitä, etteikö tietoa olisi ollut saatavilla. Tutkimuksen tilaaja lukee selvästi alkuperäistiedotteessa. Yksi lehti tekee aiheesta jutun ja muut lehdet siteeraavat sitä. Kukaan ei ilmeisestikään vaivaudu lukemaan alkuperäistä lähdettä? Mutta onhan se toki helpompaa kopsata naapurilta, kuin tavata tanskankielistä tiedotetta. Lehden nettisivuille kaivataan klikkauksia, mutta onko toimittajien ihan pakko mennä riman alta? Ja laitoin sitten samasta aiheesta kirjoituksen myös Iltalehden blogiini.
- Bakteereita vaatteissa?
- Asiantuntijat: Suomalaiset unohtaneet hygienian pyykinpesussa, Iltalehti, 8.2.2011
- Här frodas bakterierna, Aftonbladet, 4.2.2011
- Eksperter advarer mod danskernes vaskevaner, Pressemeddele, 7 jan, 2011
- Asiantuntija: Älä pyykkää turhaan, MTV3.fi, 11.2.2011
15 kommenttia :
Meidän perhe varmaankin uutisoidaan pyykkimyrkytyksen ensimmäisinä uhreina, pesemme vaatteet alhaisissa lämpötiloissa ja käytämme pesuaineena vain pesupähkinöitä! Mitä hirveitä mikrobikantoja vaatteissamme mahtaakaan olla :D
No mutta, vaippapyykin pesen 90 asteessa ja lisäksi käytän huuhteluaineena etikkaa. Mutta kyseessä onkin siis oikeasti likainen (ja varmasti myös haitallisia mikrobeja sisältävä) pyykki. Vanishia en silti taida ostaa ;)
Olen myös ihmetellyt tuota bakteerintappajapesuainetta. Vaikuttaa kyllä hupaisalta. Kuten Juille, pesen kestovaipat silloin tällöin 90 C:ssa, tavallisesti 60 C:ssa ja kuten sinäkin, 60 C:ssa pesen myös lakanat ja pyyhkeet.
Sellainen pointti tuli myös mieleen, että aika sitkeitä kavereita saavat pöpöset olla, jos pysyvät kiinni vaatteissa tunnin parin huuhtelu-rummutus-vaahtoamissessiosta irtoamatta poistoveteen.
Sitten minulla olisi yksi tähän aiheeseen kuulumaton kysymys: Onko natriumglutamaatin haitoista tullut jotain uutta tietoa vai onko Heikkilällä lähtenyt taas vaan vähän homma hanskasta?
http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1268217
Mä taasen olen ymmärtänyt, että ihan sellanen asia kun kuivaaminen vähentää osaltaan bakteerikuormaa. Enkä tarkota edes mitään kuivausrumpu-tehohässäkkää, vaan pyykin kyseessä ollen perinteistä narulla roikuttamista. Samaahan käytetään keittiössä: Jatkuvasti märkänä oleva rätti, tiskiharja tai leikkuulauta varmasti on kohtuullinen kasvualusta bakteereille. Se, että antaa näiden käytön välillä kuivahtaa kauttaaltaan, ei tietenkään mitenkään desinfioi em. esineitä ja ihan taatusti sinne jää muutama sitkeä sissi henkiin, mutta tappaa kyllä osan kosteassa viihtyvistä pöpösistä.
Kiitos tästä jutusta. Eikös tuota samaa "tutkimusta" rummutettu eilen ihan virallisissa tv-uutisissa, kanavaa en muista. Voi h-lvata tätä median tasoa nykypäivänä (rumia sanoja...). Liike-elämä ja bisness soluttautuu joka paikkaan ja media vikisee ja me siinä samassa. Mistä tavallinen ihminen enää voi tietää, mikä on "totta" ja mikä ei?! Mikä "tiedettä" ja mikä ei. Mikä tiede oikeaa tiedettä ja mikä "tilaustiedettä". Ennen oli tilaustaidetta, nykyään enemmän tilaustiedettä?
Mä en ymmärrä tuota kamalaa bakteerihössötystä ollenkaan. Tokihan on järkevää olla tarkkana paikoissa joissa oikeasti on tartuntavaara kuten silloin kun perheessä sairastellaan, vanhainkodissa tai sairaalassa. Mutta tavallisen pyykin pesuun riittää minusta ihan tavallinen pesuaine ja riittävät pesulämpötilat. Okei, ehkä se 30 astetta on luonnolle parempi kuin 60 astetta, mutta jos pesen pyykkiä ehkä pari koneellista viikossa (en heitä vaatteita pesuun yhden käyttökerran jälkeen, paitsi alushousut)niin en katso kuormittavani luontoa niin paljoa ettenkö voisi pestä kuumemmalla vedellä ainakin lakanat ja pyyhkeet, sekä myös likaisemmat vaatteet. Jos lakanat ja pyyhkeet ovat erittäin likaisia pesen ne joskus jopa 90 asteessa, riippuen väristä kylläkin.
Ja olen sitäkin mieltä että mikään pesuaine ei puhdista hikeä (ja sen hajua) vaatteista tarpeeksi hyvin, sen tekee ainoastaan riittävä lämpötila.
Mä oon suoraan sanottuna vähän järkyttynyt kyl nyt :D
Oon aina pessyt ihan kaikki vaatteeni samassa koneessa (pyyhkeet, lakanat ja alusvaatteet mukaanlukien), 40 asteessa... En ole ees ajatellut asiaa sen enempää. Oon ajatellut, että bakteerit kyllä lähtee sen muun mukana.
Pitää ruveta varmaan lajittelemaan pyykkiä vähän enemmän, ja käyttämään korkeampia lämpötiloja likaisemmalle pyykille. Ja siis jos Anja ja muutkin kommentoijat tekee ilmeisesti näin. Vai mitä?
Juille: Vaippapyykki on syytä pestä kuumassa. Sillä siinähän oikeasti on suolistobakteereja todella paljon. Voi tietty miettiä, mikä riski vauvalle on käyttää pestyjä vaatteita, kun välillä sitä tatinaa voi olla ennen vaipan vaihtoa kainaloihin asti.
Essi: Mietin aivan samaa, kuinka paljon niitä bakteereja vaatteessa voi pesun jälkeen olla. Ja jos niitä on, niin mikä on terveysriski. Eikö riski ole pikemminkin siinä, jos käsittelee likaisia vaatteita. Tämä on siis aikamoinen paradoksi. Ajattele, jos ylläsi on likainen paita ja lapsesi on sylissäsi. Pitäisikö antaa ohjeeksi, että kukaan ei saa koskettaa toista ihmistä, koska se vaate on kuitenkin likainen. Siis oikeasti, en ymmärrä Vanishin lietsomaa bakteerihysteriaa lainkaan.
Natriumglutamaatista ei minun tietooni ole tullut uutta, mikä ei tarkoita, ettei uutta tietoa voisi olla. Tuumiskelin myös noita Heikkilän sanomisia. On vaikea sanoa, mihin hän kommenttinsa perustaa ja asiaa tietysti pitäisi kysyä Heikkilältä itseltään. Joskus muutama vuosi sitten lähetin hänelle kysymyksen koskien mikroaaltouunista ja sen vaikutuksista ruokaan. Hän väitti kirjassaan, että mikroaaltouunin käyttö on haitallista. Kysyin, mihin tieto perustuu, sillä yritin etsiä luotettavaa tietolähdettä asiaan, mutta en löytänyt. Äidinmaidon lämmitystä mikrolla on selvitetty, mutta muuta en löytänyt – paitsi hysterisointisivustoja. Heikkilä ei vastauksessaan antanut ainuttakaan viitettä, totesi vaan edelleen, että asiaa on tutkittu ja tulokset ovat järkyttäviä. Haluaisin nähdä, että missä, kuka ja mitkä ovat tulokset. Mutta voinhan tietty muutaman sanan kirjoittaa taasen natriumglutamaatistakin.
Anonyymi: Olet oikeassa kuivaamisen kanssa. Esimerkiksi keittiön pöytärätti alkaa haista tosi nopeasti, ellei se saa välillä kuivua. Kosteassa pöpöt muhivat.
Pellon pientareella: Juuri niin. Voi helvata! Ei tarvinnut kuin avata Ruotsissa tehty uutisointi ja tanskainen alkuperäistiedote, niin sylttytehdas oli selvillä. Muistasikohan joku, millä TV-kanavalla ”uutinen” esitettiin?
Rhia ja anonyymi: Pyykinpesun tehokkuuteen vaikuttaa kolme asiaa: lämpötila, liike ja aika. En lisää lämpötilaa bakteereiden takia (paitsi aikanaan kestovaippoja pestessäni) vaan siksi, että esimerkiksi pyyhkeet eivät pinttyisi. Pesen sekalaisesti 40 ja 60 asteessa. Välillä menee pyyhkeetkin neljässäkympissä, jos seassa on pusero tai vaikka rintsikant, joille ei kuumempaa suositella. Minulla on periaatteena, että konetta pyöritetään vain täytenä, joten en kyllä ihan orjallinen ole lajittelun suhteen.
Jäi pois edellisestä kommentista mainita pesuaineesta. Pitää siis kuulua näin:
"Pyykinpesun tehokkuuteen vaikuttaa pesuaineen lisäksi kolme asiaa: lämpötila, liike ja aika."
Pellon pientareella:
Täältähän se löytyi. Olit laittanut sen edelliseen pyykkipostaukseen. YLE - taidan kirjoittaa tästä aiheesta lisää jonnekin muualle.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/tanskalaisvaite_suomalaisten_pyykeissa_muhii_bakteeripommi_2347359.html
Nonni, meni sitten vähän isompaan mediaan.
http://blogit.iltalehti.fi/anja-nysten/2011/02/13/bakteeripyykki-ja-laiskat-toimittajat/
Vanish on testattu eläimillä, joten eettinen kuluttaja ei osta sitä.
http://vidacompassion.org/main/list/company.html
Tuon "tutkimuksen" kanssa taisi käydä niin, että mediat haistoivat myyvän otsikon ja lykkäsivät tiedotteen pohjalta juttua julki sen kummemmin miettimättä. Ikävän yleistä joissakin tiedotusvälineissä on nykyään jopa se, että tiedote laitetaan sellaisenaan julki - eli ettei toimittaja vaivaudu edes kertomaan asiaa omin sanoin saati huomauttamaan, että kyseinen "uutinen" onkin alun perin jonkin firman tms. lähettämä tiedote.
Tuukka Simosta komppaan siinä, että minunkaan mielestäni eettinen kuluttaja ei osta eläimillä testattuja pesuaineita tms. Itse olen saanut pyykkini vallan puhtaaksi Ecoverin pyykkiaineella. Tahratonta mutta muuten likaista pyykkiä pesen usein pesupähkinöillä, ja niitäkin voin suositella. Käytän luontoystävällisiä pesuaineita myös muutenkin kodin siivouksessa ihan senkin takia, että minulla on lemmikkejä, jotka kantavat välillä ruokansa kiposta lattialle. En halua niiden suuhun joutuvan pieniäkään jäämiä aineista, joissa on lista haittavaikutuksista pullon kyljessä.
Tuo bakteerihysteria on jotain ihan älytöntä. Missä on pieninkin hiven logiikkaa noissa Vanishin jutuissa? Kiitos Anjalle siitä, että toit tämänkin asian kiihkottomasti ja asiantuntevasti esiin! -M-
Anja kirjoitti: "Tuumiskelin myös noita Heikkilän sanomisia. On vaikea sanoa, mihin hän kommenttinsa perustaa ja asiaa tietysti pitäisi kysyä Heikkilältä itseltään. Joskus muutama vuosi sitten lähetin hänelle kysymyksen koskien mikroaaltouunista ja sen vaikutuksista ruokaan. Hän väitti kirjassaan, että mikroaaltouunin käyttö on haitallista. Kysyin, mihin tieto perustuu, sillä yritin etsiä luotettavaa tietolähdettä asiaan, mutta en löytänyt. Äidinmaidon lämmitystä mikrolla on selvitetty, mutta muuta en löytänyt – paitsi hysterisointisivustoja. Heikkilä ei vastauksessaan antanut ainuttakaan viitettä, totesi vaan edelleen, että asiaa on tutkittu ja tulokset ovat järkyttäviä. Haluaisin nähdä, että missä, kuka ja mitkä ovat tulokset."
Niinpä. Hysteriasivustoja löytyy, muuta ei. Jatkan hiukan Heikkilästä ja alkuperäisen asian vierestä. Mikroaallothan ovat radioaaltoja, lyhytaaltoista säteilyä jonka aallonpituus on n 12 cm. Samoja radioaaltoja, joita meidän lävitsemme sinkoilee koko ajan miljardeja radioaaltoja joka suunnasta, lyhyempää ja pidempää radioaaltosäteilyä. Kun joku puhuu säteilystä, tyhmimmät työntävät päänsä pensaaseen ja luulevat kaiken säteilyn oleven vähintäänkin rasioaktiivista. Eikö lääkärien yleissivistykseen kuulu alkeellinen fysiikan tuntemus? Hyvä sivusto erilaisten säteilylajien erottamiseen on esim tämä sivu jossa on kuvaus sähkömagneettisesta spektristä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_spektri
Mikroaallot sijoittuvat näkyvää valoa ja infrapunasäteilyä pidemmän aallonpituuden puolelle. Röntgensäteily ym radioaktiivisuus lyhyemmän puolelle. Mutta ei kai sekään estäisi hölmöimpiä pelkäämästä, että kyseinen kuva on vain NATOn ja CIAn salaliitto...
Löysi tänne sattumalta ja pakko kommentoida, että täällä Japanissa ei ole edes markkinoilla (tai ainakaan kaveri ei ollut mistään löytänyt) konetta, josta saisi pesuveden lämpötilan säädettyä. Eli meillä, joilla ei ole mahdollista ottaa vettä kylpyammeesta, johon tosin sen veden saa lämmitettynäkin, kaikki pyykki pestään kylmällä ehkä n.30 asteisella vedellä. Ikävää siinä on se, että esim. kaikki tahrat ei lähde pois. Etenkin kun ei ole tottunut käyttämään erilaisia tahranpoistoaineita, ts. unohtaa aina käyttää.
Mielestäni sen enempää täällä ei sairasteta kuin muuallakaan.
Typerät uskoo mitä mainoksissa pelotellaan, ja "asiantuntijoiden" tutkimuksiin ei kannata uskoa tuosta vaan. Voi paljastua motiiveita, niin kuin tuntuu että useimmin ilmenee. Selvä yhteys vanishin mainoksilla ja juuri sopivasti ilestyneellä "tutkimuksella". Älkää olko sinisilmäisiä ihmiset!
Iho on elin, joka suojaa meitä ulkoiselta maailmalta (bakteerit ym). Ihon kautta ei tod. pääse pöpöt ellei ole haavoja tms tai jotenkin huono vastustuskyky. Vanishin mainoskikka pelotella pöpöillä. Pesuaineissa käytettävät kemikaalit joista jää vaatteisiin jäämiä, sen sijaan saattavat ärsyttää ihoa. Terveestä ihosta ei kyllä tule läpi pöpöt.
Huuhtelu aine on kallis, turha ja ympäristöä kuormittava.
Natriumglutamaattia vältän kuin ruttoa. Se on niin vahva maku(aromi)aine, että se peittää ruoan huonon laadun. On erittäin halpa, "maistuu hyvälle". Aiheuttaa myös aivovaurioita joidenkin tutkijoiden mielestä. Sehän on kemikaali, joka keksittiin joskus 40-luvulla? Näin ollen sitä ei ole voitu tutkia pitkällä aikavälillä.
Lähetä kommentti