Tänään lauantaina 21.8. tuli täyteen laskennallinen ylikulutuspäivä eli päivä, jolloin ihmiset ovat kuluttaneetloppuun kaikki maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.Tästä eteenpäin käytetään vanhoja varastoja. Ja nyt puhutaan siis uusiutuvista luonnonvaroista. Uusiutumattomat, kuten metallit ja apatiitti, ovat vielä asia erikseen. Jos ei kuluta, syyllistyy talouden jarruttamiseen, laman lietsomiseen, työttömyyden lisäämiseen ja ties mihin. Jos taas kuluttaa, on syöksemässä maapalloa tuhon tielle. Ei ole kuluttajalla helppoa.
Tavaran hamstraajat
Länsimainen nykyihminen on mestarillinen keräämään tavaraa, enkä tässä edes yritä väittää, että meillä olisi sitä niukasti, vaikka käynkin jatkuvaa taistelua roinaa vastaan. Hankinnoissa on tavoitteena pitkäikäisyys. Kestotavaroista, kuten esimerkiksi huonekaluista, on tullut jossain määrin kertakäyttöisiä. Kalusteita uusitaan herkästi, joko vanhojen kulahtaessa tai kun muuten vaan halutaan kotiin jotain uutta kivaa.
Kirpparikaupankäynti kuulostaa ekologiselta, mutta silläkin on kääntöpuolensa. Kirppisten olemassaolo lisää kulutusta, kun voi hyvällä omallatunnolla toimittaa vaatteen eteenpäin. Eivät ne tavarat niille kirppiksille itsestään tule, ne on valmistettava ja hankittava. Toki kirppiksillä on vanhaa, hyvin palvellutta tavaraa, mutta valtavasti kaikkea roinaa, jota ei itse asiassa tarvitsisi kukaan. Maailma on täynnä tarpeetonta tavaraa.
Olen pohdiskellut termiä ekokuluttaminen, voiko sellaista ylipäänsä olla? Kollega oli sitä mieltä, että voi, jos se ei ylitä luonnon kestokykyä. Näinhän se varmaan on, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Jos henkilöllä A on pari T-paitaa ja hän ostaa kolmannen, jota kipeästi tarvitsee ja valitsee ekopuuvillaisen, kyseessä lienee ekokuluttaminen. Entä jos samanlaisen paidan ostaa henkilö B, jolla on 25 paitaa ennestään? Rajahyöty on olematon.
Matkailu avartaa - vaikka peltoaukioilla
Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvät tietenkin lämmitys, polttoaineet, matkustaminen ja arkiliikenne. Kannatan lämpimästi julkisen liikenteen käyttöä, mutta kritisoin pääkaupunkikeskeistä hurskastelevaa keskustelua aiheesta. Työpaikkani on aivan Helsingin keskustassa ja yhteydet todella hyvät, pääsen liikkumaan bussilla, junalla, ratikalla ja metrolla helposti paikasta toiseeen. Ne, joille Itä-Helsinki tai vaikkapa Kirkkonummi ovat periferiaa, eivät varmaan voi kuvitellakaan, millaista on vielä kauempana, kun linja-auto kulkee kerran tunnissa, pari kertaa päivässä tai kenties ei ollenkaan.
Suomessa voi ajaa ajokortin 18-vuotiaana, mutta liikenteessä on moottoriajoneuvoilla liikkeellä nuorempiakin. Mopopoikia on ollut vuosikymmenet, mutta nyt liikenteessä on runsaasti mopotyttöjä sekä mopoautoja. Mopoautoilmiötä ei huomaa pääkaupunkiseudulla, jossa liikennettä on paljon, mutta maaseututaajamissa sitäkin selvemmin. Teinit ajavat mopoautorallia kylää ympäri. Tilannetta käydään tarkistamassa myös traktoreilla.
Alla pari kuvaa Eurajoelta, jossa poikkesimme kesällä pappatunturinäyttelyssä. Hienoja olivat. Näyttely pidettiin vanhassa Engelin suunnitettelemassa viljamakasiinissa. Rakennuksen pihalla ihmettelimme viereisen tien mopoautorallia. Kuskeina oli niin tyttöjä kuin poikia.
Vaan käryttävät polttoaineita vanhemmatkin. Onko esimerkiksi Suomen talvi niin kylmä ja synkkä, että se vaatiin vuotuisen lomareissun lentoineen, mieluusti vielä toiselle puolelle maapalloa?
Hermes 2000, vuosimalli 1959
Pappatunturi, 1960 ja Hermes 2000, 1959
Apumoottoripolkupyörä, vuosimalli ei tiedossa
Tiedoksi muuten, että suuri lampputestini päättyi tänään, kun viimeinen kahdesasta ProLight-energiansäästölampusta hajosi. Lamput kestivät siis kolmisen viikkoa. Nyt on sitten pussillinen ongelmajätettä palautettavaksi kauppaan. Pikkuvessaan laitoin jossain vaiheessa kaapin perukoilta pari aiemmin hankkimaani ES-lamppua. Mieheni kysyi, mikä narkomaanien piikityksenestovalo vessassa oikein on. Valaistus vaatii vielä säätöä.
- Maailman ylikulutuspäivä aikaistui kuukaudella, 19.8.2010, Ympäristö.fi
Lue myös
7 kommenttia :
Meillä on Ikean energiansäästölamppuja, sekä jotain marketista ostettuja, molemmat ovat kestäneet tosi hyvin. :)
Joukkoliikenne keskustaan toimii kyllä, mutta liityntäpysäköinnit ovat vieläkin lapsenkengissä. Kirkkonummen, Espoon jne. joukkoliikenteellä jos yrität viedä lasta tarhaan ja sen jälkeen itse töihin keskustaan, niin työmatkaan saa helposti kulumaan kolmin, tai nelinkertaisen ajan omaan autoon verrattuna. Kätevintä olisi jättää auto johonkin liityntäparkkiin ja siitä joukkoliikenteellä keskustaan. Olisi järkevää, että kaikki liityntäparkit toimisivat matkakortilla, niin sitä 24h parkkia ei käytettäisi sitten kakkosauton varaparkkina, lomaparkkina tai mitä lie. Valitettavan usein liityntäparkki on myös sijoitettu niin, että sieltä pysäkille könyäminen kestää yllättävän kauan.
Käytän liityntäpysäköintiä. Hyvin toimii. Helsingin ja muidenkin kaupunkien keskustaan pääsee helposti, vaan kun se työpaikka ei välttämättä sijaitse keskustassa.
Osuit naulan kantaan kuljetusten kanssa. Jos ensin vie viedä lapset/lapset hoitoon, työmatkasta voi tulla julkisilla sietämättömän pitkä. Kaikki riippuu tietenkin hoito- ja työpaikan sijainnista. Kun hoitopaikka on lähellä, työmatka lapsen vienteineen hoituu kätevästi bussilla tai vaikka fillarilla. Ihan toinen juttu on se, kun lapsia on kaksi ja hoitopaikka aivan eri suunnassa kuin työpaikka. Kumpikin koettu ja jälkimmäisessä tapauksessa kuljin omalla autolla.
Oi, ihania mopoja ja pyöriä :).
Anja, hermoni ovat menneet nyt Iltalahden blogitekniikkaan :(. Kirjoitin pitkän kommentin sinne, mutta softa ei vain suostu ottamaan vastaan tarkistusnumeroitani, vaikka kirjoitan ne kaikissa mahdollisissa muodoissaan, aargh! Mitä en muka tajua... Jos sopii, liitän kommenttini nyt tähän. Ja kerrotko, miten se numerosarja oikein pitäisi kirjoittaa?
Kommenttini koskee siis Iltalehden blogikirjoitustasi: http://blogit.iltalehti.fi/anja-nysten/2010/07/05/kahmalokaupalla-e-koodeja/
--
Aiemmat kommentoijat eivät tainneet sisäistää kirjoittajan sarkasmia/huumoria lauseessaan "On se kamalaa, miten meitä pakotetaan syömään lisäaineita." Kukaan ei tosiaan pakota.
Hyvä ja asiallinen blogikirjoitus. Itse saan oireita natriumglutamaatista, ja muutenkin se on kulinarismin massamurhaaja, kun kaikki tosiaan maistuu sille samalle.
Luin vastikään mielenkiintoisen ravitsemusterapeutin blogikirjoituksen nitraateista ja nitriiteistä, voisitko Anja vilkaista ja kommentoida sitä? Yllätyin aika lailla, kun ensinnäkin esitettiin, että niiden haitallisuudesta ei olisikaan näyttöä (minun ymmärtääkseni siitä on näyttöä) vaan päinvastoin, uuden tutkimuksen perusteella ne saattavatkin olla suorastaan hyödyllisiä! Ja toisekseen hämmästyin väitettä, että lihatuotteista tuleekin vain pieni osa syömistämme nitraareista, ja suurin "ongelma" onkin juomavesi ja varsinkin kasvisruoka: "Kuitenkin, keskimäärin vain 5-20 % nitraateista saadaan lihatuotteista, 10-25 % juomavedestä ja ylivoimaisesti suurin osa tulee kasvisruoasta/kasviksista (Hord et al., 2009)." Kirjoitus löytyy: http://www.pronutritionist.net/nitraatit-ovat-terveellisia-mitah/. Onkohan tosiaan näin? Itse syön todella paljon kasviksia ja hyvin vähän lihajalosteita. Luomua täältä maalta saa vielä liian vähän. Ei ole mukava ajatus, että syönkin valtavia määriä nitraatteja ja nitriittejä, väittää yksi tutkimus niitä terveellisiksi tai ei.
Ilkka Härkönen sanoo kommentissaan, että atsovärit olisi kielletty EU:ssa - eihän näin ole?
--
Kiitos hyvistä blogeistasi, hienoa että kirjoitat myös massamediaan.
Jaahas, selvisi jo, kommentti laitettu Iltalehteen. Tekniikka ontuu siinä, että jos kerran unohtaa antaa numerot tai antaa ne väärin, pitää koko sivu ladata uudestaan. Jos ei lataa ja antaa lennossa väärän yrityksen jälkeen vaihtuneet tarkistusnumerot oikein, herjaa sivu aina että ne ovat väärin. Ilmeisesti keskumuistiin, tietokantaan tai jonnekin jää eri numerot kuin mitä sivulla näytetään. Bugi siis.
Kommentoin vielä tähän blogijuttuun. Se on tosiaan helppo hurskastella autonkäyttöä, jos asuu ja käy töissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Täällä maalla, johon minä muutin (ja jossa asuntojen hinnat ovat ihan toista luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla), ei ole käytännössä joukkoliikennetta lainkaan, varsinkaan tänne korpeen, jossa asun. Auto on siis välttämätön. Kuitenkin käytän autoa todella vähän, koska en harrasta automatkailua tai muuta turhaa kruisailua. Ja nyt kun mökistäni tuli koti, en enää matkusta viikonloppuisin Hesasta maalle ja takaisin.
Olen myös miettinyt tuota kulutusta ja tullut siihen johtopäätökseen, että kaikki kulutus on kulutusta, oli se sitten kirpparilta, ekokaupasta tai uutena ostettu. Yllättävän monet ns. "tiedostavat" tai "ekot" bloggarit tuntuvat syytävän jatkuvasti uusia blogiuttuja (=mainoksia) uusista tuotteista ja luovat siten turhia ostopaineita tai -haluja. Miksi minulla pitäisi olla kymmeniä eko- tai kirpparivaatteita, ekokemikaalituotteita, puhumattakaan kymmenistä laukuista, huiveista, kengistä...!? Olivat ne käytettyinä tai uusina ostettuja. Jos tarvitaan jo oma iso (vaate-)huoneensa yhden ihmisen vaatteille, asusteille, kengille ja lisäksi varastoja vielä muulle tavaralle, on kyse jo patologisesta osto-/tavarapakkomielteestä, ei ekoilusta, minun mielestäni.
Tuon mopoilun panin merkille pikkukylämme torilla jäätelökioskilla. Pojat pärräävät ympäri keskustaa, usein vaarallisesti tien poikki. Ja tyttöjäkin riittää, sinänsä hyvä tasa-arvon kannalta (minä olisin halunnut Honda Monkeyn pienenä, mutta en saanut... ;), mutta se tarkoittaa sekä turhaa bensan polttamista, vaarallisia tilanteita että liikunnan vähenemistä (joka on minusta erittäin huolestuttava juttu).
Pellonpientareella: Tutkimattomia ovat blogikommenttien tiet ja bugit. Kannattaa ottaa tekstistä kopio leikepöydälle, jotta ei mene hukkaan, jos menee joku pieleen.
Kasviksia kannattaa ilman muuta syödä. Se onko joku hyödyllinen vai haitallinen, riippuu määrästä. Nythän sitä nitraattien ja nitriittien saantia selvitellään. Tutkimustuloksia on monenlaisia ja vallalla oleva käsitys on jonkilainen konsensus, joka tosin voi muuttuua, kun tulee uutta tietoa.
Minustakin kuluttaminen on kuluttamista, olivat ne hankinnat sitten kirppareilta tai ekotuotteita. Tuttava ihmetteli taannoin ääneen sitä krääsän määrää, jota ekohenkisillä sivuilla esitellään.
Minullakaan ei ollut mopoa, mutta pyörällä pääsi hyvin. :)
Mua ihmetyttää se ettei voi tehdä elämästä sekä elologisempaa että helpompaa siten ne lapset hoidettaisiin työpaikan vieressä tai kodin, siis yht kunta ei anna siten paikkoja. tavallaanhan tuolla pääkaupunkiseudun ylikuormitetuilla teillä luodaan auto pakkoa.opiskelija asunnot hesassa antaa opiskelupaikan vierestä asunnon
Lähetä kommentti