Lopputulema paistinpannumatsista on: "Valurautapannu voittaa teflonpannun, sillä se kestää pitkään eikä sisällä teflonissa tarvittuja kemikaaleja." Vaikka paljastinkin matsin lopputuloksen kannattaa kurkistaa Mari Koistisen laatima paistinpannumatsi. Mari pitää Kulutusjuhla- ja Mari Koo-blogia. Kannattaa tutustua kumpaankin.
Kuvassa pari komeaa valurautapannua, kirppislöytöjä muutaman viikon takaa. Teflonpannuista ei meillä löydy kuvattavaa. Toinen on suurehko parilapannu upealla puuvarrella, toinen erittäin hyväkuntoinen peruspannu. Parilapannussakaan ei sinänsä ole mitään vikaa, se piti vain raaputtaa puhtaaksi. Edellinen omistaja oli hiukan luistanut puhdistamisessa. Puutikku on muuten oivallinen puhdistusväline, jos pitää raaputella. Muuten riittää lämmin vesi ja tiskiharjan pyörittely ennen kuin ruoka ehtii kuivua kiinni. Tiskikoneeseenhan valurautapannua ei saa laittaa, sillä vahva pesuaine liuottaa rasvan pois pannusta, jonka jälkeen ruoka palaa kiinni. Väärin hoidetun pannunkin voi kyllä pelastaa rasvaamalla se huolella. Hoito-ohjeita löytyy muun muuasssa Martoilta.
Itse asiassa en tarvitse näitä pannuja, sillä minulla on jo kunnon paistinpannusetti. Vaan enpä ostanutkaan näitä itselleni, vaan lapsilleni. Nyt heilläkin on pannut, jotka kestävät koko elämän. Paistinpannuja voi löytää kirppiksiltä edullisesti, mutta vaikka laadukkaan valurautapannun ostaisi uutenakin, se kannattaa, sillä sen käyttäikä on todella pitkä.
Lue myös
9 kommenttia :
Kunnolla rasvapoltettu valurautapannu on kyllä oiva asia olemassa, ja myös mainio perintö. Itse raahasin tänne etelään valurautapannuni Suomesta. Ei mikään kevyt tuliainen, mutta nytpähän on ja kestää. Senkin olivat vanhempani joskus kirpparilta pelastaneet muutamalla eurolla.
Naapurilla on kaasugrilli, jossa on kaksi valurauta ritilää. Viime vuonna ostin siankamara elikka ssianihraa, ja sulatin sen niihin ritilöille, ja lämmitin, ja puhdistin. Huvittavinta asiassa on se, että naapuri pitää itseään kulinaristina, mutta ritilät olivat monen kesän jälkeen niin likaisia, että minun oli pakko pistää ruokani folioon. Naapuri ei niin tehnyt, vaan paisteli tyyväisenä hienot broilerin leikkeensä vanhassa liassa, ja nautti vieläpä hienosta mausta!
Minä olen niin epäpätevä emäntä tiskauspuolella, että kieltämättä on joku pannu tainnut kärsiä... Onhan nykyisin muitakin kuin teflonpannuja, joissa ei ole myrkkyjä? Vai ovatko ne vain markkinointikikka? Joku uusi päällyste oli (nimi?), joka myös kestää korkeampaa paistolämpötilaa. Mitä tiedät niistä?
ps. Laihdu näkemättä nälkää on oiva kirja, jo 1. luku antoi paljon uutta tietoa, joka jokaisen olisi hyvä tietää. Tein kirjan inspiroimana eilen kalakeittoa ilman perunaa ja käytin linssejä, lanttua ja kasviksia ym.
Mutta pokkarissa on yksi iso ongelma: teksti on naurettavan pientä, vain 1-1,5 mm korkeata!? Minulla on miedot lukulasit, ja niilläkin lukeminen on epämiellyttävää, ilman ei näe mitään. Yksi kohderyhmä kuitenkin ovat ikääntyneet, ja jos tämän kirjan olisin nähdyttaatusti hyllylle jäänyt. Ja huvittavinta on se, että puolet reseptisivuistakin ovat tyhjää täynnä, kun tilaa jää pienen tekstin jälkeen! Eli laitatko kustantajalle terveisiä, että ei noin. Täytyy tietty peruskäytettävyys tuotteessa säilyttää, vaikka kustannuksia halutaan säästää. Tässä tosin säästyy vain painoväriä, kun paperia kuitenkin kuluu puolityhjiin sivuihin. Mutta kuten todettu, muuten erittäin hyvä kirja!
Keraamisista pannuista on kysytty ennenkin, joten kaivoitn vastuksen esiin. Keraamisissa pannuissa pinta on keraamisista (ylläri, ylläri). Pinta kestää korkeita lämpötiloja, kunhan ei ylikuumenna pitkään, sekä metallisia kapustoja, mutta ei kuitenkaan teräviä esineitä, leikkaamista eikä teräsvillalla hinkkaamista. Paistokokemusta keraamisella pannulla minulla ei ole, kun suosin niitä valurautaisia. Rasvaa tarvitaan paistettaessa jonkin verran.
Keraamiset pannut ovat varsin hinnakkaita, valurautapannuja saa kaksi yhden keraamisen pannun hinnalla. Siis näin pikaisen selvityksen mukaan.
Koko keskustelu täällä:
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/06/paistinpannuprobleemi.html
Keittokirjan ja fontin koon on päättänyt kustantamo. Ilmeisesti kirjan hinta on haluttu edulliseksi. Välitän viestisi eteenpäin. Kiitos kommentista.
Kiitos Anja, kaivoinkin sitten tuon vanhan postin jo esiin.
Kustantamossa on tosiaan tässä asiassa tehty aika höhlästi, koska tekstikoko ei ole oikeasti säästänyt sivuja, mutta luettavuus huonontunut lähes sietämättömälle tasolle. Kiva jos kerrot terveisiä, ikäväähän tuollainen on kirjoittajillekin.
Mutta oih ja voih sitä valurautapannun painoa! Meiltä löytyy sekä teflon- että valurautapannu, mutta kun täytyy aamiaiseksi pyöräyttää nopea munakas, tarttuu käsi helposti siihen tefloniseen siitä yksinkertaisesta syystä, että valurautainen on liian raskas käsitellä. Itse en ainakaan jaksa kallistaa pannua yhdellä kädellä kaapiakseni toisella munakkaan lautaselle (en muuten ole edes kaikkein heiveröisintä tekoa!).
Onkohan olemassa mitään kevyttä, turvallista pannua, vai törmätäänkö tässäkin siihen vanhaan tosiasiaan, että kaikkea ei voi saada?
Anu
Meilläkin on sekä valurautapannu että teflonpannu, joista enemmän käytetään teflonia, koska emme osaa tehdä ruokaa kunnolla vaan se tuppaa tarttumaan pannuun kiinni ja palamaan pohjaan. Tämä taito ei ole kotoa tullut perinnöksi. Ilmeisesti runsas rasvan käyttö auttaa.. Ja tosissaan kokkaus pitäisi antaa kokonaan miehen hommaksi, koska pannu on painava.
Hei,
Kaipaisin kipeästi uutta paistinpannua ja näin ekologisen ja kemiallisen "herätyksen" kokeneena mieluiten tietysti kestävää ja mahdollisimman myrkytöntä vaihtoehtoa. Tulikin heti sinun blogisi mieleen ja arvatenkin olit jo kirjoittanut aiheesta. Kierrätetyt valurautapannut ovat ideana loistava, mutta meillä on kotona ollut parikin versiota ja pakko todeta ettei oma kärsivällisyyteni ja osaamiseni ihan riittänyt niiden huoltamisessa (syynä voi olla myös induktioliesi ja sen väärinkäyttö pannuja ajatellen.) Mielessäni oli hankkia näiden rinnalle emaloitu valurautapannu, esim. tämä Ikean versio:
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/90264845/
Mitä mieltä olet tuosta pannusta? Onko emalipinnoite yhtään parempi tai turvallisempi kuin teflon? Luin, että teflon on muovipinnoite ja emali vähän kuin lasitus, muuta en näistä ymmärrä. Kiitos kovasti etukäteen jos voit jakaa mielipiteesi! :)
Emali on turvallinen se on lasi.
Lähetä kommentti