Kemikaalikimara: Olenko ongelmajätettä?

lauantai 10. lokakuuta 2009

Olenko ongelmajätettä?

bluediamond1.JPGEKOLOGISUUS ja kierrättäminen soluttautuvat kaikkialle, myös krematorioihin.
Keskustelua käydään siitä, voiko vainajien tuhkauksesta ylijääviä metalliosia ottaa talteen. Entä hyödyntää poltossa syntyvää hukkalämpöä?
Ajatukseni kierähti omaan kierrätyskelpoisuuteeni maallisen taipaleeni jälkeen. Kehää kiertävistä mietteistäni tuskin on iloa kenellekään, mutta ehkä ainakin jokunen näistä jutuista jää pölyttymään ullakoille. Suurin osa joutunee silti kierrätyspaperin joukkoon.
ELIMILLENI olen antanut hyötykäyttöluvan. Lompakossani säilytän elinluovutustestamenttia äkillisen onnettomuuden varalta. Jos sarveiskalvoni tai sisäelimeni kelpaavat jollekin toiselle varaosaksi, niin hyvä.
Krematoriot vaativat polttoon tukipolttoainetta – myös minun kohdallani. Rutikuivaksi tyypiksi kun en tunnustaudu. Palamiseni aiheuttamaa kuumuutta pitää ilman muuta käyttää hyödyksi, sillä harakoita en halua lämmittää.
Timanttia tuhkistani tuskin puristetaan, vaikka olisihan se kieltämättä sangen tyylikäs loppusijoitus.
TANSKASSA ruumiiden tuhkaamisesta ylijäävät metalliosat kierrätetään jo romuksi. Rautaista tahtoa lukuun ottamatta minun kropastani ei ainakaan toistaiseksi löydy metallisia komponentteja: ei metallista tehtyjä niveliä, titaaninauloja eikä kuparikierukkaa. Pitäisikö minun olla huolissani ruuvien puutteesta?
Ainoat metalliseokset sijaitsevat suussani. Muutaman amalgaamipaikan takia kuormitan joko maaperää tai krematorion puhdistusprosessia. Myös haukea on tullut jonkin verran syötyä.
Tuleeko minusta ongelmajätettä?

Kolumni on julkaistu Kemia-lehdessä 6/2009.

Kuva: Greencolander, Flickr, Creative Commons lisenssi

7 kommenttia :

Johki kirjoitti...

Aiheeseen liittyvä uutinen Turusta:
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/72351-krematorio-lammittaa-kappelin-turussa

Kemikaalikimara kirjoitti...

Fiksu päätös. Miksipä sitä lämpöä pitäisi taivaan tuuliin laittaa. Mutta ehkä asiassa on ollut alunperin eettistä pohdintaa - tai sitten lämmöntalteenottoa ei ole mietitty lainkaan ja asia on hoksattu vasta nyt, kun energia-asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

MahaTar kirjoitti...

Minä puolestani olen rautainen pakkaus. Ruuveja ja levyä käytetty kasaamiseeni erään onnettomuuden jälkeen. Ne(kin) luovuttaisin ilomielin romuksi. Miksi hyvää materiaalia pitäisi laitta ns. hukkaan, jos niille olisi käyttöä?

Sitäpaisti: On se hyvä, jos meikäläisen hukkalämpö otettaisiin talteen, jo nyt eläessäni olen saanut useita ihmisiä tulistumaan...! :D

Anonyymi kirjoitti...

Ihmeellistä ajatusta että ei metalliosia voisi käyttää kierrätykseen. Minulla ainakin metallinivel lonkassa ja naulat kädessä on se ainoa arvokas asia joka jää krematoinnin jälkeen jäljelle. (siirtokelpoiset elimet saa myös uusiokäyttää)
Tottakai metallit saa käyttää uudelleen!
TKA

Kemikaalikimara kirjoitti...

Tottakai MahaTar ja TKA.
Eipä ne osat alun perin omia ole olleetkaan.
Taitavat olla vielä erikoismetalleja. Titaania?

Anonyymi kirjoitti...

Eipä ole titaania ainakaan tuo lonkka...vanhasti seostettua haponkestävää paremminkin. Ei enää muista seossuhteita....nauloista ei tietoa.

Mutta siis jää edes jotain arvokasta jäljelle...
TKA

Kemikaalikimara kirjoitti...

Olet TKA siis vahvasti seostettu haponkestävä. Ei huono. :)

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails