Kemikaalikimara: Lamppu välähti

perjantai 9. lokakuuta 2009

Lamppu välähti

Kirjoitin maaliskuussa 2009 energiansäästölampuista otsikolla "Energiansäästölampusta ongelmia?". Pohdiskelin, miten energiansäästöt lasketaan ja mitä ongelmia lampuista voi tulla. Teknillisessä korkeakoulussa on tutkittu lamppujen ja asuntojen energiataseita tuloksella, että hehkulamppu voi säästää energiaa ja että lamppujen vaihdon ekologisuus riippuu talon lämmitysratkaisusta.  Asiasta kirjoitti Helsingin Sanomat pitkän jutun 7.9.2009.
Tutkimuksen alustavien tietojen mukaan hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin ei ole ekologiselta kannalta järkevä teko, jos talo lämpiää uusiutumattomalla polttoaineella, kuten öljyllä. Jos taloa lämmitetään sähköllä lamppujen vaihdon jälkeen sähköä kuluu yhtä paljon kuin ennenkin. Uudet lamput kuluttavat vähemmän sähköä, mutta lämmitysteho otetaan sähköpattereista.

Väännön aihe on ollut se, miten suuri osa hehkulamppujen lämmöstä saadaan hyödyksi, mikä osa lämmöstä menee harakoille ja mikä osa hyödyksi. Asiasta kun ei ennen TKK:n tutkimusta ole tarkkaan selvitetty. On epäilty, että hehkulampun lämmöstä menee suuri osa hukkaan, mutta TKK:n tutkimus osoitti toista. Lämpö jakatuuu tasaisesti huoneesee, toisin kuin pattereilla lämmitettäessä, jolloin lämmin ilma nousee ikkunan vierestä katonrajaan ja poistuu helpoimmin harakoille. Mielenkiintoinen tieto on se, että hehkulampusta säteilevät lämpö tuntuu iholla lämpimämmältä kuin huoneessa oikeasti on. Hehkulamppu antaa iholle miellyttävän lämmöntunteen.

Hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölampuiksi vaikuttaa hiilijalanjälkeen näin:
  • Öljylämmitteisessä talossa lamppujen vaihto lisää fossiilisen energian kulutusta, jolloin hiilijalanjälki kasvaa
  • Sähkölämmitteisessä talossa lamppujen vaihto pitää energiankulutuksen lähes ennallaan. 
  • Maalämpöä hyödynnettäessä sähkönkulutus ja hiilijalanjälki pienenevät.
  • Kaukolämpöä hyödynnettäessä asia on monimutkaisempi. Hyödyn ratkaisee se, millä energialähteellä sähkö ja lämpö tehdään voimalaitoksessa.
Hehkulamppudirektiivi on voimassa ja hehkulamput poistettu kaupoista. Olemme siis tilanteessa, jossa uusien hehkulamppujen myynti on kielletty, lampunvaihtoruljanssin lopputuloksen hyöty on erittäin kyseenalainen ja lisäksi saamme vielä käytetyistä energiansäästölampuista ongelmajäteprobleemin. Miten paljon niitä jatkossa päätyy kaatopaikoille?



 Koti-insinöörien laskelmat

Tutkimuksen tulos on yllätys - ainakin kirjoittaneelle toimittajalle Jussi Laitiselle, joka kommentoi syntyvää kohua seuraavasti:
Ei voi olla totta: energiansäästölamppuihin vaihtaminen voi lisätä kuluttajan päästöjä!
Älyttömältä kuulostava tutkimustulos herättänee raivoa kuluttajissa, jotka ovat tuskailleet kalliiden mutta surkeasti toimivien pienloisteputkien kanssa. Se kirvoittaa myös rutkasti "mitäs minä sanoin" -tyyppistä puhetta. Koti-insinöörit ova väittäneet palstoilla jo pitkään, että hehkulamput lämmittävät tehokkaasti ja jos ne poistetaan, lämpö pitää ottaa jostain muualta. Mutta nyt pitää olla tarkkana: TKK:n mittaustuloksia ei saa yleistää. Lampunvaihdon päästövaikutus riippuu täysin talon lämmitysmuodosta.
Sattunneesta syystä tunnen lukuisia varsin paljon insinöörikunnan edustajia ja  minua huvittaa kovasti Laitisen kommentit. Koti-insinööri - miten herttainen nimitys. Ainakin tämän blogin kirjoittaja koti-insinöörikavereineen on kritisoinut nimenomaan sitä, että säästölukuja ilmoitettaessa on huomoitu vain ja ainoastaan lampun kuluttama sähköenergia. Lämmitystapoja ei ole huomioitu laskelmissa tai se on tehty summittaisesti.  Eräs erittäin kriittisesti energiansäästölamppuihin suhtautuva kollegani huomoi omissa laskemissaan ja päätelmissään myös sen, että valoa tarvitaan kylmimpään aikaan eli lämmityskautena. Kollegani otti jopa yhteyttä Motivaan heidän esittämistään laskelmista. Tarkkana on siis oltu.

Kirjoitin Kemia-lehteen 3/2009 kolumnin energiansäästöstä, jossa kirjoitin dilemmasta näin:
Hehkulamppudirektiivi kuohuttaa tunteita. EU:n päättäjät perustelevat päätöstä sähkönkulutuksen kokonaissäästöillä Euroopan mittakaavassa. Lamppuvalmistajat piirtävät tasealueen yhden lampun ympärille kertoen energiansäästölampun säästävän 80 % vastaavaan hehkulamppuun verrattuna. Suomalainen sähkölämmitteisessä talossa asuva insinööri laskee omat säästönsä huomioiden lamppujen hukkalämmön, säteilyn, sisätilan ilmavirtaukset sekä vuodenajat valoisuuksineen. Kaikki saavat eri tuloksen ja keskustelua riittää.
Nythän se keskustelu vasta alkaakin...

Lue myös
Sata kehua

KEHU 59. Kehut Harri Koskisen Block-lampulle, jota Finnish Design Shop kuvaa seuraavasti: "Block-lamppu muistuttaa suurta jääpalaa, jonka sisällä palaa hehkulamppu. Tämä vastakohtien leikki tekee valaisimesta vastustamattoman"  Block-valaisiin on kuulunut vuodesta 2000 New Yorkin Museum Of  Modern Artin pysyvään kokoelmaan.

Kuvat: www.harrikoskinen.com

4 kommenttia :

Jokivaris kirjoitti...

Tässä tulee (jälleen kerran) esiin jäsenmaita velvoittavan EU lainsäädännön merkittävä ongelma. EU on alueena kulttuurillisesti, lainsäädännöllisesti, maantieteellisesti ja ilmastollisesti niin vaihteleva alue, että monessa tapauksessa lähinnä isojen eteläisempien jäsenmaiden näkökulmasta viilattu lainsäädäntö on Suomessa huononnus aiempaan tilanteeseen.

Tämän hehkulamppukiellon lisäksi aikaisemmista hyvä esimerkki on maksupalveludirektiivi, jonka yhtenä lähtökohtana oli puuttua maksamisen turvallisuuden ongelmiin, joita Suomessa ei kuitenkaan ole juuri ollut. Käytännössä hyvin toimineet kotimaiset pankkikortit korvattiin huonommin toimivilla ja kalliimmilla luottoyhtiöiden korteilla, joiden ainoaksi eduksi kuluttajan kannalta jäi (epävarma ja satunnainen) toimivuus muualla EU:ssa.

Tulossa olevista vastaavana esimerkkinä voidaan taas mainita suunnitelmat laajentaa ajoneuvojen katsastuspakkoa turvallisuuden parantamiseksi myös moottoripyöriin. Näiden ollessa Suomessa yli 99% kalliita harrastusvälineitä ja siten yleensä omistajansa silmäteriä, eivät moottoripyörien tekniset puutteet ole käytännössä meillä minkäänlainen liikenneriski. Katsastus olisi harrastajalle pelkkä ylimääräinen kustannus ilman mitään turvallisuushyötyjä. Toisaalta taas eteläisemmän euroopan näkökulmasta ehdotus on ymmärrettävä, esimerkiksi Välimeren rannikolla skootterit ja moottoripyörät ovat huomattavasti runsaslukuisempia ja suurelta osin aivan arkikäytössä auton rinnalla tai jopa korvikkeena.

Valitan että tämä meni vähän ohi aiheen, joskus vain ei jaksa vaiti katsella näitä hölmöimpiä EU-alkuisia "parannuksia". :)

Anja kirjoitti...

Jokivaris, olet aivan oikeassa. Se mikä toisaalla voi vaatia toimenpiteitä, ei välttämättä ole muualla mikään ongelma.

Tämän päivän Hesarissa oli heti pari mielipidekirjoitusta hehkulampuista. Toisessa kirjoittaja uhkasi hamstraavansa kuution verran (siis 1m x 1m x 1m kokoinen tila) hehkulamppuja varastoon. Toisessa morkattiin sitä, että ei tunneta tarpeeksi hyvin fysiikan lakeja lämmön siirtymisestä - eli päästiin korkeampaan lämmönsiirtomatematiikkaan. Mielestäni jo se, että asiassa aletaan halkoa hiuksia, osoittaa koko energiansäästölamppupäätöksen huteran perustan.

siivousfriikki kirjoitti...

Minusta oman opinahjoni TKK:n tutkimuksella on sama ongelma kuin EU-direktiivillä; ei huomioida ilmastollisia eroja eri EU-maissa.

Etenkin Etelä-Euroopassa ilmastointiin kuluu energiaa. Ja jos tuon TKK:n tutkimuksen kääntää, niin ilmastointiin ei tarvita kesähelteillä niin paljon energiaa kun hehkulampuista luovutaan...

Kokonaan toinen asia on energiansäästölamppujen valoteho, aika lailla saa luxeja tuijotella että saa riittävän valotehon.

Anja kirjoitti...

En tiedä, oliko TKK:n tutkimuksessa tavoiteena huomioida eri maiden eroja. Käsittääkseni tarkoituksena oli selvittää, miten paljon hehkulampun lämpöenergiasta saadaan hyötykäyttöön, kun tila on lämmitetty.
Mutta olet siivousfriikki oikeassa. Lait, joissa ei huomioida eri maiden olosuhteita, ovat varsin älyttömiä. Aivan typerää on esimerkiksi perustella hehkulamppukieltoa Australian tilanteella, jossa energiaa kuluu jäähdytykseen. Meillä taas lämmitykseen.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails