Fosfaatteja suunnitellaan kiellettäväksi pesupulvereissa

Päivitys 8.5. Lisäsin lainauksen Helsingin Sanomien Itämeren tilaa käsittelevästä pääkirjoituksesta.

Fosfaateista pyydettiin postausta ja asia onkin näköjään erittäin ajankohtainen. Fosfaattipesuaineita nimittäin suunnitellaan kiellettäviksi Suomessa, näin uutisoi Yle 6.6.2009. Itämeren maista Saksa ja Ruotsi ovat jo kieltäneet fosfaattien käytön pesuaineissa.

Fosfaatit kuormittavat vesistöjä lisäämällä ravinnekuormaa. Ravinteita mereen joutuu muun muassa maa- ja metsätaloudesta, yhdyskuntien jätevesistä, teollisuudesta ja haja-asutuksesta. Liiallinen ravinteiden määrä aiheuttaa meressä lisääntyneitä leväkukintoja, sameutta ja hapettomien kuolleiden pohjien yleistymistä. Kukaan ei halua Itämerestä tai muustakaan vesistöstä ruskeanvihreänsinistä leväpuuroa. Toimia siis tarvitaan, mutta millaisia?

Fosfaatit ja Suomen vesistöt

Kaivoin ympäristöministeriön sivuilta tietoa, millaisessa kunnossa vesistömme ovat. Muutama lainaus yhteenvedosta "Suomen ympäristön tila 2008":

"Maamme pintavesistä suuri osa on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Tätä heikommassa tilassa on vajaa kolmannes luokitelluista järvistä, puolet jokivesistä ja yli puolet rannikkovesien kokonaispinta-alasta."

"Eniten työtä hyvän tilan saavuttamisessa on joki- ja rannikkovesissä. Välttävässä ja huonossa tilassa olevia jokia on erityisesti Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomessa. Haittoja aiheuttavat muun muassa maatalouden ravinnekuormitus ja vesirakentaminen.

"Järvistä huonoimmassa tilassa ovat pienet ja keskisuuret järvet, jotka sijaitsevat maatalousvaltaisilla alueilla. Näissä järvissä rehevöitymishaitat, kuten leväkukinnot, ovat yleisiä."

Merkittävin vesistökuormittaja on nykyisin maatalous, joka aiheuttaa 60 % vesistöjen fosforikuormasta. Haja-asutusalueiden osuus on reilut kymmenen prosenttia kaikesta ravinnekuormituksesta, yhtenä lähteenä ovat lukuisat rantojen kesämökit, huvilat, kakkosasunnot. Vapaa-ajanasuntojen jätevesien käsittely kuitenkin muuttuu lähivuosina. Talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella tuli voimaan 1.1.2004 asetus, jossa määrätään, kuinka puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne päästetään ympäristöön. Vaatimusten on täytyttävä vuonna 2014. Jätevesien käsittelyyn löytyykin nykyisin jos jonkilnaista laitteistoa sekä tietenkin myös ohjeistusta.

Lisäys 8.5. Helsingin Sanomat otti kantaa Itämeren tilaan pääkirjoitussivullaan otsikolla:

Maatalous on Itämeren heikko kohta

Kun Pietarin jätevedet saadaan lähivuosina kulkemaan jätevedenpuhdistamoiden kautta, uusi kuormituspiikki on tulossa. Suomenlahden valuma-alueella on 17 jättikanalaa, joissa on yhteensä 17,5 miljoonaa kanaa. Ne tuottavat lantaa kuuden eduskuntatalollisen verran vuodessa. Kanaloissa muodostuu merta rehevöittäviä fosforia ja typpeä enemmän kuin Pietarin päästöistä ennen lounaispuhdistamon valmistumista 2005. Lanta kasataan röykkiöiksi käytöstä poistetuille pelloille, ja vaarana on, että ainakin osa ravinteista pääsee valumaan mereen.

Helsingin sanomien vaatimus Itämeren suojeluun: "Päätöksiä tarvitaan myös EU:ssa. Itämeri on EU:n sisämeri, ja sen tilan kohentamiseksi tarvitaan koko EU:n ja Venäjän yhteistyötä. Toiveikkaat katseet on nyt suunnattava Ruotsiin, josta tulee heinäkuussa EU:n puheenjohtaja. Se on luvannut ottaa päätavoitteekseen Itämeren suojelun.

Nyt tarvitaan kaikkia rantavaltioita sitovia päätöksiä ja suunnanmuutosta EU:n maatalouspolitiikassa, joka lyö paikoin korville ympäristöpolitiikkaa. Suomessakin maatalouden ympäristötuki on ollut lähinnä tulotukea viljelijöille.

Maatalous on koko Itämeren suojelun heikoin kohta. Jos sen päästöjä ei pystytä vähentämään – niin Venäjällä kuin Puolassa ja Suomessakin –, Itämeren suojelukomission tavoite saada Itämeri hyvään tilaan vuoteen 2021 mennessä ei toteudu."

Puhetta fosfaattien puolesta

Siinä missä fosfaatteja vaaditaan kiellettäviksi, kemisti, filosofian tohtori Tuula Suontamo ei näe fosfaatteja Suomen oloissa ongelmaksi. Tässä pesuaineita koskevassa artikkelissa haastatellaan Suontamoa. Siteeraan vain pätkän, mutta haastattelu kannattaa lukea kokonaan.

"Suontamo on usein siivouskemiasta esitelmöidessään joutunut vastakkain ympäristöaktivistien kanssa. Hän sanoo, että arvostaa vakaumuksensa mukaan ja hyvää tarkoittaen toimivia ihmisiä, mutta harmittelee tiedon puutetta: moni vastustaa fosfaatteja vain, koska ei ole perehtynyt pesuainekemiaan saati vedenpuhdistukseen modernissa jäteveden puhdistamossa.

Esimerkiksi Jyväskylän Seudun puhdistamo saa talteen 95 % jäteveden fosfaateista. Jos jostain syystä fosfaatit jätteestä kokonaan loppuisivat, niitä pitäisi kaataa puhdistusaltaisiin säkistä. Näin tehdään rutiinisti esimerkiksi monien paperitehtaiden puhdistamoissa: biologisessa puhdistamossa mikrobit tarvitsevat fosfaatteja ravinnokseen.

- Fosfaatti on paha aine, kun sitä pääsee sellaisenaan vesistöön esimerkiksi maataloudesta, kalanviljelylaitoksilta tai teollisuudesta. Mutta jos fosfaattia on jätevedessä, jonka biologinen puhdistamo puhdistaa, ei ole tarvetta välttää sen käyttöä, Suontamo kiteyttää"

Lisäksi Suontamo viittaa Keski-Euroopan ja Suomen erilaiseen tilanteeseen fosfaattien suhteen . Eurooppalainen kova vesi vaati fosfaatteja jopa yli 30 %:n pitoisuuksina, kun taas Suomessa fosfaattia enimmilläänkin tarvittiin alle 10 %. Fosfaattien poistaminen tarkoittaa myös, että muita kemikaaleja tarvitaan enemmän. Yksi korvaavista aineista on zeoliitti, josta tulee omat ongelmansa, mutta niistä kirjoitan oman jutun.

... ja fosfaatteja vastaan

WWF kampanjoi voimakkaasti fosfaatillisten pesuaineiden kiellon puolesta. Euroopan mittakaavassa pyykipulvereiden aiheuttamsta Itämeren fosfaattikuormituksesta tulee suuri. Miettikääpä suuria kaupunkeja kaikkine pyykkikoneineen ja puutteellisine jätevedenputsareineen.

Ylen artikkelissa todetaan:
"Fosfaattipesuaineiden osuus koko Itämeren ravinnepäästöistä on kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Risteilijoiden ja muiden laivojen avovesille laskemat jätevedet ovat vain murto-osa tästä määrästä. Suurin osa päästöistä tulee Puolasta, Baltian maista ja Venäjältä."

Löysin ympäritöministeriön sivuilta tarkentavan tiedon jonka mukaan Suomenlahden fosforista 75 % on peräisin Venäjältä.

WWF:n meriasiantuntija Sampsa Vilhunen puolestaan toteaa: "Esimerkiksi 40 miljoonan asukkaan Puolassa lähes puolet väestöstä asuu viemäriverkon ulkopuolella, ja pesuaineiden sisältämä fosfori voi päätyä käsittelemättömänä vesistöihin."

On päivänselvää, että esimerkiksi Puolan tilanteessa tarvitaan kaikki keinot päästöjen vähentämiseen, myös siirtyminen fosfaatittomien pesuaineiden käyttöön. Ilmeisesti näiden syiden takia ajetaan pesuaineiden fosfaattikieltoa koko Itämeren alueelle.

Millaista pesuainetta pyykkikoneeseen?

Suomalaisten fosfaattipesuainekielto vähentää Itämeren fosforikuormitusta, mutta kovin vähän. Eniten suomalaiset voisivat omalta osaltaan parantaa Itämeren tilaa puuttumalla muun muassa maatalouden päästöihin. Sieltä on saavutettavissa suurimmat hyödyt. Puolalaisten ja muiden "ei niin hyvin jätevesiään hoitavien" aiheuttamaan kuormitukseen voidaan vaikuttaa fosfaattikielloilla. Voimmehan me olla esimerkkinä, vaikka omat päästömme ovatkin näiltä osin pitkälti hallinnassa.

Asian kimuranttiutta kuvaa, että Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteereissä on sallittu pieni määrä fosfaattia. Sen ei katsota aiheuttavan vesistöhaittoja, koska valtaosa jätevesistä kulkeutuu puhdistamoihin, missä fosfori poistetaan. Ympäristömerkkiä tuskin myönnetty miettimättä ja selvittämättä. Kotona pyykkikonetta täyttävä voi mielestäni taajama-alueilla käyttää fosfaattipitoisia pesuaineita ilman huonoa omaatuntoa - niin kauan kuin niitä on saatavissa. Sen sijaan haja-asutusalueilla on syytä valita fosfaatiton vaihtoehto.

Lähteet:

• Suomi ympäristön tila 2008
• Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen opas
  
• Itämeriportaali
• Pesuaineen valinnallakin voit säästää energiaa, jEnergia, verkkolehti 4/2005
  

Muita kirjoituksia pyykinpesuun liittyen:

• Lämpöä lämpötiloista
• Sappisaippualla eroon sapetuksesta
  

Kuva: Miika Silferberg, Flickr, lisensooitu Creative Commons lisenssillä