Eilen uutisoitiin Espoon päätöksestä lopettaa natriumglutamaatin käyttö kouluruoassa. Natriumglutamaatti E621 on aromivahvenne, jota käytetään muun muassa puolivalmisteissa ja aromisuolaseoksissa. Kuusikaksiykköstä käytetään myös kiinalaisen ruoan mausteena. Asiasta tiedotti ensimmäisenä Huvudstadsbladet.
Espoo perustelee päätöstään seuraavasti:
"Haluamme eroon paljon keskustelua herättäneestä mononatriumglutamaatista E621. Vaikka sen haitallisuudesta ei ole tieteellisiä todisteita, emme halua ottaa riskiä, kouluruokailusta vastaava Minna Ahola kertoo Hufvudstadsbladetille. "
Aine herättää keskustelua joka kerta, kun ruoan lisäaineista ylipäänsä puhutaan. Jaakko Rahola, on kirjoittanut natriumglutamaatista yhteenvedon kuvaten sekä puolustajien että vastustajien näkökannat. (Raholan syötäviä sanoja: Natriumglutamaatti). Rahola itse suhtautuu natriumglutamaattiin seuraavasti:
"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että glutamaatti ei kohtuullisesti käytettynä ole vaarallinen aine, mutta rehellisenä ruoanlaittajana ja aitojen makujen etsijänä vältän silti sen käyttöä lisäaineena mahdollisimman paljon. Tuotteissa, kuten juustoissa, sienissä ja tomaateissa luonnostaan esiintyvää glutamaattia en tietenkään välttele. "
Kouluruokailun suurimmat ongelmat
Olen kahden espoolaisen peruskoululaisen äiti. Olen ollut järjestämässä ekaluokkalaisille iltapäiväkerhotoimintaa ja nykyisin toimin yläkoulun vanhempainyhdistyksessä. Espoolainen kouluelämä on minulle tuttua monen vuoden ajalta.
Kouluruokailun suurimmat ongelmat ovat:
- Supistuvat määrärahat. Tästä on kärjistetyimpänä esimerkkinä Tampereen tilanne, jossa suunniteltiin säästöjä siten, että yhden lapsen ateria saisi maksaa 60 senttiä nykyisen 67 sentin sijaan. Säästöt vievät marjat, vihannekset, kalan, lihan. Miten tuolla summalla tehdään maittavaa ja ravitsevaa ruokaa? Aikuiset työssäkäyvät, miettikää, millaisen ruoka-annoksent tuolla summalla saa tehtyä ja verratkaa sitä omiin lounaisiinne.
- Kouluruokaa ei syödä. Tämä on ongelma erityisesti tytöillä. Ruoka korvataan välipaloilla. Tämä asia tulee säännöllisesti esille vanhempainilloissa. Pojat syövät paremmin ilmeisesti johtuen kasvuvaiheen alituisesta nälästä. Mitä enemmän kunnat säästävät, sen niukemmaksi ruoka. Jokaisessa vanhempainillassa kysytään, syövätkö lapset tarpeeksi.
- Retket lähikaupalle. Siinä missä omassa nuoruudessani juomaksi ostettiin silloin tällöin parin desin trip tai korkeintaan 1/3 litran pullo limsaa, nykynuoret kantavat perussettinä 1½ litran virvoitusjuomapulloa. Karkkia ostetaan vähintään 300 grammaa kerrallaan ja seuraksi tyynyn kokoinen sipsipussi. Monessa koulussa on sentään luovuttu limsa-automaateista, mutta kaupparetkiä on mahdoton saada kuriin. Tämän vahvisti jälleen tänään yläkoulun opettaja. Kyseessä on lähes tulkoon luonnonlaki.
Espoon ruokapalvelun on toimittava siten, kuin määrärahat antavat myöden. Mielestäni koulun keittiöissä joudutaan tekemään ihmeitä. Olen hyvin huolissani kouluruokailun tasosta varsinkin nykyisessä taloustilanteessa. Luulisi meillä sentään olevan varaa ruokkia lapsemme kunnolla? Jos ei ole, niin se vasta kalliiksi tulee. Suurella osalla nuoria ruokailu on sellaisessa jamassa, että siihen nähden natriumglutamaatti on hyvin vähäpätöinen asia.
Kuva: Hans s, Flickr, Lisensoitu Creative Commons lisenssillä
Haaste - kunnon ruoka kunniaan
Viime vuonna julkaistiin tutkimus "Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi". Ohessa muutama hätkähdyttävä lainaus selvityksestä.
"Lähtötilanteessa tuoreita kasviksia söi päivittäin tytöistä 40 % ja pojista 28 %. Huoltajien vastaustenmukaan alle puolessa kodeista oli tarjolla kasviksia päivittäin."
"Sokerin osuus energiansaannista oli suositusta suurempaa ja kuidun saanti suositeltua vähäisempää. Myös A- ja Dvitamiinien,folaatin sekä raudan saannit jäivät alle suositusten."
"Koululounasta söi päivittäin71 % oppilaista."
"Koululounaasta saatiin noin 20 %päivittäisestä energiasta, kun suositus on kolmannes."
"Nuoret saivat noin 40 % päivän energiasta välipaloista.Yleisimmät kouluaikana nautitut välipalat olivat makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat,hedelmät ja sokeroidut virvoitusjuomat."
Miettikääpä vähän! Alle puolet nuorista syö tuoreita kasviksia päivittäin, 40 % päivän energiasta tulee suojaravinteettomista välipaloista...Haastan niin vanhemmat, päättäjät sekä toimittajat keskustelemaan ja kirjoittamaan ruokailusta, sen arvostuksesta ja tasosta. Kyse on todella merkittävästä asiasta. Millainen terveydentila on parin vuosikymmenen päästä niillä, jotka skippaavat kouluruokailun kokonaan ja korvaavat lounaan kioskitarjonnalla. Peiliin voivat katsoa myös huoltajat, jos esimerkiksi yli puolet koululaisista ei syö päivittäin tuoreita kasviksia. Mitä he oikein kotona syövät - vai onko lautasella tekosyitä?
2 kommenttia :
No jo on ihme, ettei koulupäivänä oppilaiden tekemiä kauppareissuja muka saada kuriin. Kyllä omina kouluaikoina oli koulun alueelta poistuminen kouluaikana kielletty.
Ymmärrän kommentin ja kiellettyä se on nykyisinkin. Oma lapsi on koulussa, jossa on 380 oppilasta ja vieressä kauppa. Kuka pitää muurahaislauman rajatulla alueella? Osaan kiellot tepsivät, osaan ei.
Minun kouluajoista on aika tavalla aikaa, mutta kyllä silloinkin aina joku livahti kauppaan, joskaan silloin ei ostettu sellaisia määriä mässyä kuin nykyisin.
Lähetä kommentti