Viime vuonna paljastui harkittu ympäristöä vahingoittava toiminta, kun Lokapoikien letkumestarit jäivät kiinni jäteliemien laskemisesta Vantaan Longinojaan johtaviin sadevesiviemäreihin.
Vilunkia oli jatkettu pitkään. Maastoon joutui tonneittain sinne kuulumatonta jätettä. Teot eivät kuitenkaan olleet ainutlaatuisia. Esimerkiksi romutettavista autoista arvioidaan päästettävän maahan kymmeniä säiliörekallisia jäteöljyjä joka vuosi. Virallisessa romuttamossa ongelmajätteet hoidetaan asianmukaisesti käsittelyyn, ja romutuksesta saa todistuksen. Mutta Suomessa häärää myös joukko villejä romuttajia -- eivätkä he toimi ilman asiakkaita.
Öljylämmitteisten talojen huonokuntoiset maanalaiset öljysäiliöt muodostavan vakavan riskin. Säiliö voi ruostua puhki, ja kun vuotoa ei havaita heti, öljyä saattaa tihkua maaperään pitkän aikaa. Yli 30 vuotta vanhoja öljysäiliöitä on kymmeniä tuhansia. Pohjavesialueella säiliö on tarkastettava määräajoin, mutta sen ulkopuolella velvoitetta ei ole. Kuinka vanha sinun säiliösi on?
Öljylämmitteisten talojen huonokuntoiset maanalaiset öljysäiliöt muodostavan vakavan riskin. Säiliö voi ruostua puhki, ja kun vuotoa ei havaita heti, öljyä saattaa tihkua maaperään pitkän aikaa. Yli 30 vuotta vanhoja öljysäiliöitä on kymmeniä tuhansia. Pohjavesialueella säiliö on tarkastettava määräajoin, mutta sen ulkopuolella velvoitetta ei ole. Kuinka vanha sinun säiliösi on?
Apteekkarit eivät käy kippaamassa vanhoja lääkkeitä pellon reunaan, mutta silti niitä päätyy ympäristöön tonneittain. Tabletit, kapselit ja mikstuurat nakataan sekaroskikseen tai viemäriin. Vielä vuonna 2006 peräti kolmanneksen ihmisistä arvioitiin toimivan näin.
Kampanjoinnin myötä palautusta on saatu tehostettua, mutta yhä edelleen päänsärky-, kolesteroli-, verenpaine-, astma- ja muita lääkkeitä joutuu vesistöihin ja kaatopaikoille.
Entä maalauksestä jääneet tärpättijätteet? Haittaako pieni määrä viemärissä? Mikä on pieni määrä? Kuinka moni käyttää kotisiivoukseen usein täysin tarpeettomia desinfiointiaineita? Kruunaako kloorin haju siivouspäivän?
Kampanjoinnin myötä palautusta on saatu tehostettua, mutta yhä edelleen päänsärky-, kolesteroli-, verenpaine-, astma- ja muita lääkkeitä joutuu vesistöihin ja kaatopaikoille.
Entä maalauksestä jääneet tärpättijätteet? Haittaako pieni määrä viemärissä? Mikä on pieni määrä? Kuinka moni käyttää kotisiivoukseen usein täysin tarpeettomia desinfiointiaineita? Kruunaako kloorin haju siivouspäivän?
Kun kotonani oli lojunut ennenaikaisesti valonsa heittänyt energiansäästölamppu jokusen tovin – no myönnetään, monta kuukautta -- tuli väkisin pohdituksi, paljonko kyseisiä ongelmajätelamppuja päätyy nyt ja jatkossa kaatopaikalle. Samassa suhteessa kuin lääkkeitä?
Tuntemani kukkahattutäti on sitä mieltä, että varsinkin nuorten harjoittama – ilmeisesti kiihtyneestä syljenerityksestä johtuva -- metrolaiturille räkiminen pitäisi säätää ympäristörikokseksi. Tiukka kannanotto.
Harrastuksen epäesteettisyydestä huolimatta pahempiakin ympäristölle haitallisia tekoja on, aivan arkisia.
Tuntemani kukkahattutäti on sitä mieltä, että varsinkin nuorten harjoittama – ilmeisesti kiihtyneestä syljenerityksestä johtuva -- metrolaiturille räkiminen pitäisi säätää ympäristörikokseksi. Tiukka kannanotto.
Harrastuksen epäesteettisyydestä huolimatta pahempiakin ympäristölle haitallisia tekoja on, aivan arkisia.
Kolumni on julkaistu Kemia-lehden numerossa 1/2009
4 kommenttia :
Kotitalousjätteen lajittelusta ei liikaa voi puhua tai kirjoittaa. Mm. energiansäästölampuista on sama kokemus; isossa muovipurkissa odottaa ainakin kuusi käytöstä poistettua, osa niistä ollut odottamassa ainakin kolme vuotta. Pitää seurata lehti-ilmoittelua milloin seuraavan kerran tulee ongelmajätekeräysauto paikalle. Jos ei itselle silloin sovi, niin menee taas ties kuinka kauan... Kotitalousjätteen ja samalla pienten ongelmajätemäärien, kuten lääkkeet ym. myrkyt, innokkaita lajittelijoita kyllä on, mutta niin kauan kuin niiden toimittaminen eri jätepisteisiin ja keräykset eivät ole osa jokaista arkipäivää ei tämä surkea tilanne parane yhtään. Ilmastonmuutoksesta, joka on paljon abstraktimpi käsite puhutaan kaikkialla maailmassa eikä siihen oikeastaan yksilötasolla tunne voivansa vaikuttaa. Jätteidenlajittelu on aika henkilökohtaista (ja ainakin itselleni hyvää mieltä tuottava asia), mutta harmittaa myös, kun ei varmasti tiedä onko sillä mitään väliä. Hoidan oman osuuteni, entä naapuri? Ja miten auttaa yhteiskunta hyvän työn loppuunsuorittamiseksi?
Kommettisi kotitalousjätteen lajittelusta on aivan totta. Oma veikkaukseni on, että energiansäästölamppuja kulkeutuu kaatopaikoille jatkossa yhä lisääntyvä määrä. Lajittelu ei ole vaikeaa, sen huomaan omista lapsistani, mutta keräyspisteitä tulisi olla riittävästi mieluusti yhdistettyinä.
Toisaalta, jos täällä tuntuu lajittelun tilanne surkealta, on se joissakin muissa maissa täysin alkeellista.
Olisiko mahdotonta organisoida järjestelmä, että sähköliikkeet vastaanottaisivat pientä maksua vastaan käytetyt energiansäästölamput? Uusia on hankittava ja käytetystä lampusta saisi hyvityksen uutta ostettaessa, esim. Ei sen korvauksen tarvitse edes olla kovin kummoinen. Roudataanhan säkkikaupalla panttipullojakin palautukseen kun järjestelmä on olemassa.
Oikeassa olet, Energiansäästölamput ovat sen hintaisia, että mielestäni keruu pitääkin sisältyä hintaan. Jotta lamput saataisiin talteen, ne pitäisi tosiaan voida palauttaa yhtä helposti kuin pullot. Eli periaatteessa kaikissa paikoissa, joissa ES-lamppuja myydään, pitäisi olla myös palautuspiste. Muuten se ei toimi. Kaikki eivät jaksa varastoida käytettyjä lamppuja kotona ja kiikuttaa niitä ongelmajätekeräykseen.
Lähetä kommentti