Sain kesäkuussa Saniaisten saattokodin ylläpitäjältä sähköpostin, jossa hän kertoi nakittaneensa antaneensa Kemikaalikimaralle kiertopalkinnon - Liebster Awardin. Award on tietysti tervetullut, kiitos!
Saniaisten saattokoti on blogi, jossa oman kuvauksensa mukaan on kasvien hidasta tappamista, ongelmanratkaisua epäesteettisin niksein ja hassuja kuvia. Hurmaavaa!
Haasteen säännöt:
1. Onko sinulla bloggaajana jonkinlaista esikuvaa, joka on innostanut sinut aloittamaan bloggaamisen tai jatkamaan sitä?
Aloitin bloggaamisen hieman kärjistetysti sanottuna puolipakosta. En ollut koskaan aiemmin ajatellut bloggaavani. Kun Kemikaalikimara-kirja oli ilmestynyt, tuumin, ettei asiaa voi oikein siihenkään jättää. Ajankohtaista kirjoitettavaa kyllä löytyy. Ja niinhän siinä kävi, että bloggaaminen vei mennessään. Ketään esikuvaa ei tuolloin ollut ja suurimpana innostajana ovat olleet lukijani.
2. Onko jotakin blogia, jota ei tietääksesi ole olemassa, mutta jonka toivoisit jonkun pistävän pystyyn? Millainen se olisi?
Ehdottomasti. Tarvittaisiin asiantuntevasti, havainnollisesti ja selkeästi kirjoitettuja blogeja kemiasta, ei siis kemikaaleista tai tuotteista, vaan kemian ilmiöistä ja perusteista. Anu Hopia kirjoittaa ruoanlaiton kemiasta Molekyyligastronomiaa-blogissa, mutta samantapaista blogia tarvittaisiin selittämään muita kemian ilmiöitä, joika arkeemme liityy. Mitä tapahtuu kun maali kuivuu, miksi petsi tunkeutuu maalikerroksen läpi, mitä ovat kasvien haitalliset aineet, miten pesuaine puhdistaa, miten tärkkelyksestä saadaan muovia, miksi kynsilakkaa on vaikea tehdä ilman liuottimia. Aiheita olisi vaikka kuinka paljon.
3. Onko sellaista julkaisua, jonka tekisit uusiksi jos voisit/viitsisit?
Blogipostauksia en kauheasti pohdi jälkikäteen. Jotkut ovat parempia ja joissakin varmaan korjattavaa, mutta pohdin mieluummin sitä, mitä kirjoitan jatkossa. Pari kertaa olen kirjoituksiani selatassa törmännyt postaukseen, jossa olen yhdistänyt toisiinsa vain hyvin löyhästi liittyviä asioita. Jälkikäteen lukiessa ne näyttävät hassuilta. Mutta olen ottanut opikseni. Yhteen tekstiin napakasti vain yhtä asiaa.
4. Jos äidin/suomenkielenopettajasi lukisivat blogiasi, mistä arvelisit heidän antavan risuja ja mistä ruusuja?
Koulunkäynnistä on sen verran aikaa, että tuskin heillä olisi enää edes mahdollisuutta lukea blogiani. Ruusuja tulisi kenties selkeästä ja havainnollisesta ilmaisusta. Risuja systemaattisesta pilkkuvirheestä, jota olen kyllä koittanut karsia.
5. Mikäli seurailet blogisi kävijäliikennettä: mikä on oudoin tai yllättävin paikka, mistä sinulle on tullut kävijöitä?
Seuraan blogiliikennettä vain satunnaisesti. Enpä osaa tuohon oikein vastata. Se tietysti on ilahduttavaa, kun tapaa minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä, jotka kertovat lukevansa blogiani.
6. Kuinka paljon arvelisit suomen kieltä taitamattoman saavan irti blogistasi tarkastellessaan julkaisujasi Googlen kääntäjän tai vastaavan automaattisen käännöstyökalun avulla?
Pitääpä oikein kokeilla miltä google-käännös tekstistäni näyttää..[lähtee testaamaan]...
Testipätkän Google käänsi suht hyvin. Eiköhän tekstistä muutkin kuin suomenkieltä lukevat saa käännöstyökalun avulla jotain irti. Toki joku mutkikkaampi lause voi mennä hieman hämäräksi, mutta suurin osa ymmärrettävää.
7. Oletko koskaan saanut blogisi kautta epätoivottuja yhteydenottoja, kuten vihapostia? Jos et, luuletko koskaan saavasi nT?
En ole saanut vihapostia, mutta ärsyyntyneitä kommentteja kyllä. Sellaiseen on tietysti varauduttuva, kun kerran julkisesti kirjoittaa. Blogin teemat ovat toisaalta sellaisia, että ne eivät herätä samalla tavalla vihapuhetta kuin esimerkiksi politiikka, uskonto, maahanmuuto jne. Olen todella iloinen siitä, että blogissa ja Kemikaalikimaran Facebook-sivulla kommentoidaan asiallisesti.
8. Mikä on mieluisinta palautetta, mitä sinulle voi antaa blogistasi?
Tajusin tämän kysymyksen kohdalla, että saamani palaute on ollut pääsääntöisesi positiivista. Sitä on tullut monista suunnista ja on vaikea erotella, mikä on mieluisinta. Blogin saamat palkinnot (Suomen tiedetoimittajain liitto ja Kuluttajaliitto) ovat jotain sellaista, jota en osannut ollenkaan odottaa. Sykähdyttäviä ovat olleet ne hetket, kun on kuullut lukijan oivaltaneen ja oppineen jotain uutta ja tehnyt elämäänsä helpottavat muutoksen elämässään. Mieliin on jäänyt myös palaute eräältä toimittajalta, joka kertoi kemikaaleja sivuavia juttuja kirjoittaessaan tsekkaavan ensin, mitä minä olen asiasta kirjoittanut. Se oli luottamuslause.
Kaikki positiivinen palaute on mieluista - tietenkin - mutta yhtä tärkeitä ovat palautteet asiasisällön suhteen. Kukaan ei kirjoita täysin asiavirheetöntä tekstiä, vaikka kuinka tarkistaa asiat. Asiavirheistä saa ja pitääkin antaa kirjoittajalle palautetta, ja kirjoittajan pitää siitä kiittää, koska lukija auttaa tekstin laadun parantamisessa.
9. Mikä on mitättömin asia, mistä johtuen olet joutunut viivästyttämään julkaisemista? (Jos sinulla on kaikki aina kondiksessa aikatauluttamisen ja motivaation suhteen niin: haist huilu.)
En nykyisin aikatauluta julkaisujani. Kirjoitan silloin, kun on asiaa ja aikaa kirjoittaa. Valitettavasti tämä vuosi on ollut varsin täysi, joten blogissa on ollut hieman hiljaista. Aiheita ja intoa on. Odottakaapa vaan. :)
10. Äkkiä, keksi blogillesi vaihtoehtoinen nimi
Nämä tulivat pikaisella miettimisellä mieleen, en ehkä kuitenkaan vaihtaisi. :)
"Elämä on kemiaa"
"Kemia on elämää"
"Hyvät ja huonot kemikaaliuutiset"
Kahden viimeisen haastesäännön kohdalla sovellan hieman. Olen kehottanut ja kannustanut monia aloitamaan blogin pitämistä. Siihen ei pidä suhtautua liian vakavasti. Niinpä heitän haasteen sellaisille, jotka eivät vielä blogia kirjoita. Taidan lähettää sähköpostin ja linkata tämän haasteen heille. Vielä kun joku kirjoitaisi kemiasta.
Joten jos hiukankin mietit - tai vaikka et edes miettisi - aloita kirjoittaminen. Kynnys matalalle.
Saniaisten saattokoti on blogi, jossa oman kuvauksensa mukaan on kasvien hidasta tappamista, ongelmanratkaisua epäesteettisin niksein ja hassuja kuvia. Hurmaavaa!
Haasteen säännöt:
- Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
- Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 10 kysymykseen.
- Nimeä ja linkkaa 5-10 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia.
- Keksi 10 uutta kysymystä nimitetyille.
1. Onko sinulla bloggaajana jonkinlaista esikuvaa, joka on innostanut sinut aloittamaan bloggaamisen tai jatkamaan sitä?
Aloitin bloggaamisen hieman kärjistetysti sanottuna puolipakosta. En ollut koskaan aiemmin ajatellut bloggaavani. Kun Kemikaalikimara-kirja oli ilmestynyt, tuumin, ettei asiaa voi oikein siihenkään jättää. Ajankohtaista kirjoitettavaa kyllä löytyy. Ja niinhän siinä kävi, että bloggaaminen vei mennessään. Ketään esikuvaa ei tuolloin ollut ja suurimpana innostajana ovat olleet lukijani.
2. Onko jotakin blogia, jota ei tietääksesi ole olemassa, mutta jonka toivoisit jonkun pistävän pystyyn? Millainen se olisi?
Ehdottomasti. Tarvittaisiin asiantuntevasti, havainnollisesti ja selkeästi kirjoitettuja blogeja kemiasta, ei siis kemikaaleista tai tuotteista, vaan kemian ilmiöistä ja perusteista. Anu Hopia kirjoittaa ruoanlaiton kemiasta Molekyyligastronomiaa-blogissa, mutta samantapaista blogia tarvittaisiin selittämään muita kemian ilmiöitä, joika arkeemme liityy. Mitä tapahtuu kun maali kuivuu, miksi petsi tunkeutuu maalikerroksen läpi, mitä ovat kasvien haitalliset aineet, miten pesuaine puhdistaa, miten tärkkelyksestä saadaan muovia, miksi kynsilakkaa on vaikea tehdä ilman liuottimia. Aiheita olisi vaikka kuinka paljon.
3. Onko sellaista julkaisua, jonka tekisit uusiksi jos voisit/viitsisit?
Blogipostauksia en kauheasti pohdi jälkikäteen. Jotkut ovat parempia ja joissakin varmaan korjattavaa, mutta pohdin mieluummin sitä, mitä kirjoitan jatkossa. Pari kertaa olen kirjoituksiani selatassa törmännyt postaukseen, jossa olen yhdistänyt toisiinsa vain hyvin löyhästi liittyviä asioita. Jälkikäteen lukiessa ne näyttävät hassuilta. Mutta olen ottanut opikseni. Yhteen tekstiin napakasti vain yhtä asiaa.
4. Jos äidin/suomenkielenopettajasi lukisivat blogiasi, mistä arvelisit heidän antavan risuja ja mistä ruusuja?
Koulunkäynnistä on sen verran aikaa, että tuskin heillä olisi enää edes mahdollisuutta lukea blogiani. Ruusuja tulisi kenties selkeästä ja havainnollisesta ilmaisusta. Risuja systemaattisesta pilkkuvirheestä, jota olen kyllä koittanut karsia.
5. Mikäli seurailet blogisi kävijäliikennettä: mikä on oudoin tai yllättävin paikka, mistä sinulle on tullut kävijöitä?
Seuraan blogiliikennettä vain satunnaisesti. Enpä osaa tuohon oikein vastata. Se tietysti on ilahduttavaa, kun tapaa minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä, jotka kertovat lukevansa blogiani.
6. Kuinka paljon arvelisit suomen kieltä taitamattoman saavan irti blogistasi tarkastellessaan julkaisujasi Googlen kääntäjän tai vastaavan automaattisen käännöstyökalun avulla?
Pitääpä oikein kokeilla miltä google-käännös tekstistäni näyttää..[lähtee testaamaan]...
Testipätkän Google käänsi suht hyvin. Eiköhän tekstistä muutkin kuin suomenkieltä lukevat saa käännöstyökalun avulla jotain irti. Toki joku mutkikkaampi lause voi mennä hieman hämäräksi, mutta suurin osa ymmärrettävää.
7. Oletko koskaan saanut blogisi kautta epätoivottuja yhteydenottoja, kuten vihapostia? Jos et, luuletko koskaan saavasi nT?
En ole saanut vihapostia, mutta ärsyyntyneitä kommentteja kyllä. Sellaiseen on tietysti varauduttuva, kun kerran julkisesti kirjoittaa. Blogin teemat ovat toisaalta sellaisia, että ne eivät herätä samalla tavalla vihapuhetta kuin esimerkiksi politiikka, uskonto, maahanmuuto jne. Olen todella iloinen siitä, että blogissa ja Kemikaalikimaran Facebook-sivulla kommentoidaan asiallisesti.
8. Mikä on mieluisinta palautetta, mitä sinulle voi antaa blogistasi?
Tajusin tämän kysymyksen kohdalla, että saamani palaute on ollut pääsääntöisesi positiivista. Sitä on tullut monista suunnista ja on vaikea erotella, mikä on mieluisinta. Blogin saamat palkinnot (Suomen tiedetoimittajain liitto ja Kuluttajaliitto) ovat jotain sellaista, jota en osannut ollenkaan odottaa. Sykähdyttäviä ovat olleet ne hetket, kun on kuullut lukijan oivaltaneen ja oppineen jotain uutta ja tehnyt elämäänsä helpottavat muutoksen elämässään. Mieliin on jäänyt myös palaute eräältä toimittajalta, joka kertoi kemikaaleja sivuavia juttuja kirjoittaessaan tsekkaavan ensin, mitä minä olen asiasta kirjoittanut. Se oli luottamuslause.
Kaikki positiivinen palaute on mieluista - tietenkin - mutta yhtä tärkeitä ovat palautteet asiasisällön suhteen. Kukaan ei kirjoita täysin asiavirheetöntä tekstiä, vaikka kuinka tarkistaa asiat. Asiavirheistä saa ja pitääkin antaa kirjoittajalle palautetta, ja kirjoittajan pitää siitä kiittää, koska lukija auttaa tekstin laadun parantamisessa.
9. Mikä on mitättömin asia, mistä johtuen olet joutunut viivästyttämään julkaisemista? (Jos sinulla on kaikki aina kondiksessa aikatauluttamisen ja motivaation suhteen niin: haist huilu.)
En nykyisin aikatauluta julkaisujani. Kirjoitan silloin, kun on asiaa ja aikaa kirjoittaa. Valitettavasti tämä vuosi on ollut varsin täysi, joten blogissa on ollut hieman hiljaista. Aiheita ja intoa on. Odottakaapa vaan. :)
10. Äkkiä, keksi blogillesi vaihtoehtoinen nimi
Nämä tulivat pikaisella miettimisellä mieleen, en ehkä kuitenkaan vaihtaisi. :)
"Elämä on kemiaa"
"Kemia on elämää"
"Hyvät ja huonot kemikaaliuutiset"
Kahden viimeisen haastesäännön kohdalla sovellan hieman. Olen kehottanut ja kannustanut monia aloitamaan blogin pitämistä. Siihen ei pidä suhtautua liian vakavasti. Niinpä heitän haasteen sellaisille, jotka eivät vielä blogia kirjoita. Taidan lähettää sähköpostin ja linkata tämän haasteen heille. Vielä kun joku kirjoitaisi kemiasta.
Joten jos hiukankin mietit - tai vaikka et edes miettisi - aloita kirjoittaminen. Kynnys matalalle.
1 kommentti :
Blogi kemian ilmiöistä! Minäkin olisin ehdottomasti vakilukija.
Lähetä kommentti