Kemikaalikimara: Motiivien tutkailua, osa 3 - Piilevät sidonnaisuudet

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Motiivien tutkailua, osa 3 - Piilevät sidonnaisuudet

Kirjoitin hiljattain mainostuloilla pyöritettävistä sivustoista sekä siitä, miten lukija erottaa mainoksen ja uutisen toisistaan. Pohdiskelu motiiveista jatkuu, mutta tällä kertaa ei puhuta rahaan vaan ihmiseen itseensä liittyviin tekijöihin.

Doctor Science

Kuva: Flickr, JD Hancock, Creative Commons-lisenssi

Tervettä skeptisyyttä -blogissa Pauli Ohukainen pohtii tutkijoiden ja lääkäreiden näkyviä ja näkymättömiä sidonnaisuuksia. Kirjoitus jatkuu netin terveyskeskusteluihin ja siellä esiintyviin piileviin sidonnaisuuksiin ja ideologioihin:
"Tästä päästäänkin internetin terveyskeskusteluihin. Kuinka moni siellä ilmoittaa taloudelliset sidonnaisuutensa? Niitä kun on muitakin kuin asiantuntijapalkkiot. Esimerkkeinä kirjamyynnit, maksulliset luennot ja -koulutukset, lisäravinnekauppa, suljetut maksulliset nettifoorumit yms. Jos nämä eivät ole taloudellisia sidonnaisuuksia niin ei sitten mikään. Eikä niitä edes tarvitse välttämättä ilmoittaa, jolloin voi luoda itsestään puhtoisen riippumattoman kuvan. Varsinaisten akateemisten asiantuntijapiirien ulkopuolella asiantuntijoina esiintyvät ihmiset esittävät usein olevansa kriittisiä kaikenlaisia sidonnaisuuksia kohtaan mutta voivat samaan aikaan uida niissä itse kaulaansa myöten."
Pauli Ohukainen kirjoittaa terveykeskusteluista, mutta ihan sama pätee muuallakin. Ei tarvitse myydä tai kaupitella mitään ja mielipiteet voivat silti olla vahvastisti värittyneitä. 
"Taloudelliset sidonnaisuudet ovatkin itse asiassa vain jäävuoren huippu. Ihmisellä kun voi olla paljon salakavalampiakin sidonnaisuuksia – nimittäin ideologisia ja inhimillisiä.
Niin ammattitutkijat kuin internetin ”asiantuntijatkin” ovat ihmisiä. On pelkästään inhimillistä sortua moniin sidonnaisuuksiin ilman että niitä edes tiedostaa. Kun on sitoutunut johonkin tiettyyn ideologiaan, kaikkea uutta tietoa suodattaa tietyn linssin läpi. Esimerkkejä ideologisista sidonnaisuuksista ovat mm. seuraavat:
  • Usko lääketeollisuuden pahantahtoisuuteen
  • Luottamus luontaistuoteteollisuuden hyvyyteen
  • Sidonnaisuus erilaisiin ideologisiin järjestöihin (kuten rokotus-, tai GMO-kriittiset)
  • Ravitsemussuositusten (ja niiden laatijoiden) jatkuva kritisointi
  • Tietyn ruokavalion pitäminen muita parempana kaikissa olosuhteissa
  • Vaihtoehtohoitojen harjoittaminen
  • Poliittiset ideologiat"
Muita ideologioita ovat esimerkiksi usko synteettisten aineiden pahuuteen ja luonnonaineiden terveellisyyteen sekä elintarvikkeiden lisäaineiden systemaattinen kritisointi ottamatta huomioon niiden ominaisuuksia ja käyttötapoja. Ideologisesti sidonnainen ei monesti edes suostu pohtimaan vaihtoehtoja, jotka sotivat omaa ajatusmaailmaa vastaan, vaikka päinvastaisesta olisi kuinka vahvaa näyttöä. Etenkin ravitsemuskeskustelu on jakautunut leireihin, joissa vastapuolen näkemystä ei edes haluta ymmärtää, vaikka se olisi esitetty kuinka perustellussa muodossa. Pätee sekä niin sanottuun "virallisterveelliseen" kuin kriittiseen leiriin.

Kirjoitin muutama vuosi sitten erään luonnonkosmetiikkaa myyvän yrityksen nettisivuilla olevasta tekstistä. Vertasin,  mitä Tanskan viranomaisten ovat samoista asioista esittäneet. Kyseisen firman sidonnaisuus, eli tuotteiden myynti sekä yrityksen ideologia, väritti tekstiä, jossa annettettiin ymmärtää, että Tanskan viranomaiset suosittelevat luonnonkosmetiikan käyttöä. Tällaista sanomaa ei tanskalaisten tekstistä kuitenkaan löydy. Erään lukijan henkilökohtainen ideologinen sidonnaisuus tuli esille saamastani kommentista: "... julkisesti mollaat yritystä, jolla on ihana ideologia, paljon toimivia ja hienoja tuotteita sekä erittäin ammattimainen henkilökunta!"
Onko siis niin, että jos on hyvä ideologia, sen varjolla saa kirjoittaa paikkansa pitämätöntä asiaa? Miksi hyvällä tarkoituksella oleva yritys saa johtaa harhaan? Tarkoitus pyhittää keinot?
 
Ohukainen käsittelee myös akateemisia sidonnaisuuksia:
"Näiden ideologisten sidonnaisuuksien lisäksi, taustalla vaanivat vielä niinkin perustavanlaatuiset ihmisen piirteet, kuin henkilökemiat. Akateemisessakin maailmassa tunnetaan paljon keskenään kilpailevia tutkimusryhmiä, joiden johtajilla voi olla hyvinkin katkeria kiistoja. Tällöin on odotettavissa että myös heidän mielipiteensä voivat olla tietyllä tapaa värittyneitä. Akateemisen maailman ulkopuolella pätevät samat lait – anonyymit ja omalla nimellään esiintyvät kirjoittajat voivat olla hyvinkin riitaisaa porukkaa."
Edellä mainitulle ilmiötä eli toisten tekemän tutkimuksen dissaamista kuvaa lyhenne NIH - Not Invented Here. Kilpailu on kovaa, oli kyse sitten urheilusta tai tutkimuksesta. Jos urheilussa taistellaan dopingia vastaan, tiedemaailmassa on vahdittavana vilppi, havaintojen vääristely. Alkuperäisten havaintoja muokataan tarkoituksellisesti tai jättämällä olennaisia tuloksia esittämättä. Ruma esimerkki tutkimusmaailmasta on VTT:llä esiin tullut vilppiepäily tutkimustietojen valikoivasa käytöstä, jota tutkimuslaitoksen johto katsonut läpi sormien. Asia oli tiedossa pitkään ja siitä kiisteltiin myös tutkimusryhmän sisällä. Motiiveja ei tarvitse kauaa miettiä - maine, kunnia ja taloudelliset intressit. Tämä pätee sekä tutkimusryhmän vetäjään, että asiaa piilotelleeseen johtoon.

Pauli Ohukainen antaa ohjeeksi pohtia aina ensin asiasisältöä  – sitten vasta toissijaisia seikkoja, kuten mahdollisia sidonnaisuuksia. Itse olen sen verran kyynikko, että mietin sekä asiasisältöä, kirjoittajaa tai lausunnon antajaa että mahdollisia motiiveja samanaikaisesti. Tällä "mitä, kuka ja miksi" -menetelmällä monet asiat asettuvat toisiin mittasuhteisiin kuin tekstien perusteella alunperin ajattelisi.

Lisää aiheesta

4 kommenttia :

MayKay kirjoitti...

Pieni korjaus: Not Invented Here=ei meidän keksimä. Not Invited Here=ei meille kutsuttu. Tarkoitat varmaan ensin mainittua?

Anja Nysten kirjoitti...

Tietysti juuri noin. Kiitos, kun huomasit. Korjasin. :)

Jussi Kettunen kirjoitti...

Moi! Kiitokset ajatuksia herättävistä kirjoituksista. Tuli sellainen mieleen, että miten sinä suhtaudut yritysten rahoittamiin tutkimuksiin, kun peilaat asiaa Motiivien tutkailua -kirjoitusten kautta?

Anja Nysten kirjoitti...

Tutkimusta täytyy tehdä. Yritysrahoitteisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia tuottteita, ratkaisuja, innovaatioita. Ne voivat liittyä esimerkiksi ympäristönsuojeluun tms.
Rahoituslähde tulee aina ilmoitaa, eikä rahoittaja ei saa vaikuttaa tutkimuksen tekemiseen. Mtta veikkaanpa, että ei-toivottuja tuloksia ei aina julkaista. Toisaalta, "epäonnistunutkin" tulos on tulos ja antaa arvokasta tietoa. Näitä tuskin vaan kaikkea laitetaan maailmalle.
Siinä on yksi kriittisen lukemisen paikka, etenkin kun tuloksia uutisoidaan. Muistavatko toimittajat tarkistaa, kuka on rahoittanut?

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails