Kemikaalikimara: Transrasvojen ikävä historia

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Transrasvojen ikävä historia


Tanskalaiset ja transrasvat

Tekniikka ja Talous -lehti uutisoi näyttävästi: "Tanska kielsi tappavan ruoka-aineen – Suomessa sitä saa laittaa vaikka mihin".
"American Journal of Preventive Medicine -lehdessä julkaistussa artikkelissa esitettiin arvio, kuinka monta ihmistä Tanskassa kuolisi enemmän, jos ruoassa saisi käyttää transrasvoja. Tämän "synteettisen Tanskan" kuolinlukuja verrattiin todellisen Tanskan kuolleisuuteen.
Tulosten mukaan kielto on vähentänyt 14,2 kuolemaan 100 000 ihmistä kohden. Tanskassa on siten säästynyt 700 ihmishenkeä vuosittain vuodesta 2004 lähtien. Koko Euroopan unionissa olisi säästetty 500 000 ihmishenkeä, jos transrasvat olisi kielletty vuonna 2007."
Transrasvahappoja syntyy, kun öljyjä kovetaan hydraamalla niitä osittain. Kokonaan hydratut vastaavat tyydyttyneitä rasvahappoja. Öljyjen kovettamista on tehty margariinien ja uppopaistorasvojen valmistuksessa. Transrasvojen on todettu olevan haitallisia sydänterveydelle.
Tanskalaisia koskevassa artikkelin mallissa on luotu "synteettinen Tanska" käyttäen  Viron, Suomen, Luxemburgin, Meksikon ja Espanjan tietoja. Maat ja kertoimet on valittu siten, että sydäntautikuolleisuus seuraa mahdollisimman tarkasti Tanskan kehitystä ennen transrasvakieltoa. Laskennassa verrataan teoreettisen "synteettisen Tanskan" sekä todellisen Tanskan sydäntautikuolleisuuden kehitystä transrasvakiellon jälkeen. Suomen painotus mallissa on suurin, kerroin on 0,55 eli "synteettistä Tanskaa" ilman transrasvakieltoa simuloidaan suurelta osin suomalaisella datalla. Toisaalta suomalaisten elintarvikkeiden transrasvapitoisuudet ovat olleet jo pitkään alhaiset. Mallissa ei myöskään ole otettu huomioon statiinien käyttöä tai defibrillaattoreiden yleisyyttä, mikä artikkelissa mainitaankin.  Kyseessä ei ole siis tutkimus vaan hypoteettinen mallinnus. Vaikka teoreettiista tarkastelua voidaan kritisoida, transrasvat on todettu tutkimuksissa haitallisiksi. Jos transrasvojen saanti on 5 g/vrk, kasvaa sydän- ja verisuonitautien riski 25 %, jos saanti on 20 g/vrk riski kasvaa 2,5 kertaiseksi. Transrasvoja saa tosiaan laittaa elintarvikkeisiin, mutta tehdäänkö niin?

Suomessa vaiettiin transrasvoista

Lueskelin ajanjaksolla 2003-2009 runsaasti ravitsemukseen liittyvää kirjallisuutta, seurasin ja osallistuin keskusteluun.  Olen elämäni aikana tilannut Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastosta kaksi artikkelia, koska en kummastakaan löytänyt tietoa, vaikka artikkelit koskettivat suomalaisia.  ABC-tutkimuksessa vuodelta 1997 todettiin margariinia syövillä suomalaisilla miehillä enemmän sydänkuolleisuutta kuin voita syövillä. Suurin transrasvojen lähde tutkimuksen tekoaikaan oli voileipämargariinit.  TRANSFAIR-tutkimuksessa vuodelta 1998 puolestaan selvitettiin, missä elintarvikkeissa oli runsaasti transrasvoja. 
"Elintarvikkeiden transrasvahappopitoisuuksia on analysoitu Suomessa aiemmin vuonna 1995 osana eurooppalaista TRANSFAIR -tutkimusta, jolloin analysoitiin 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus (Anttolainen ym. 1998). Suurimmat transrasvahappopitoisuudet löytyivät tuolloin suurtalouksienpaisto- ja leivontarasvoista (10,3–16,1 g/100g), mikropopcorneista (9,2 g/100 g) ja tuontimargariineista (8,5 g/100 g). Suhteellisesti eniten transrasvahappoja oli 1990-luvulla ranskanperunoissa, mikropopcorneissa ja kasvirasvajäätelöissä. Luontaista märehtijöiden pötsissä muodostunutta transrasvaa on eniten voissa, noin 2 g/100 g (Fineli 2014)."
Margariinia syövillä suomalaismiehillä todettiin suurempi sydäntautikuolleisuus kuin voita syövillä. Lisäksi transrasvoja löytyi voileipämargariinien ohella runsaasti myös muista elintarvikkeista. Asia oli ilmeisesti niin kiusallinen, että ABC-tutkimuksesta vaiettiin täysin.  TRANSFAIR-tutkimuksesta oli puolestaan Kansanterveyslaitoksen nettisivuilla vain maininta ja keneltä voi kysyä lisätietoja. Myös mediaa ohjeistettiin. Tiedustelin vuonna 2003 eräältä toimittajalta, miksi hän ei Kotilääkäri-lehden pitkässä ja perusteellisessa rasva-artikkelissaan kirjoittanut lainkaan transrasvoista. Toimittaja vastasi sähköpostiini, että Finravinto 2002 julkaisutilaisuudessa kerrottiin, että suomalaisten transrasvojen saanti on niin vähäistä, ettei tiedotusvälineiden kannattaisi turhaan hämmentää ihmisiä korostamalla niitä.

Kun transrasvojen haitallisuus valkeni, korvattiin öljyjen hydraus on 1990-luvulla vaihtoesteröinnillä. Tuotteissa voidaan myös käyttää palmuöljyä muuttamaan koostumusta kiinteämmäksi. Toiveena varmaan oli, että kun asia hoidetaan päiväjärjestyksestä, siitä ei tarvitse edes puhua. Toisin kävi. Transrasvoista puhutaan edelleenkin.

Transrasvat Suomessa nykyisin

Selvittelin vuosina vuoden 2003-2005 elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksia. Esimerkiksi Estrellan mikropopcorneissa oli jo tuolloin käytössä palmuöljy, kotimaisissa uppopaistorasvoissa ei ollut transrasvoja, kotimaisissa margariineista löysin ainoastaan yhden tuotteen transrasvoja. Nykyisin  elintarvikkeiden transrasvapitoisuudet ovat Suomessa alhaiset.
Reijo Laatikainen on kirjoittanut aiheesta pari oivaa yhteenvetoa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos analysoi vuonna 2009 kerättyjä näytteitä - juuri niitä, joissa epäiltiin olevan eniten transrasvoja, sekä kotimaisia ja ulkomaisia valmisteita.
"Tutkimukseen valittiin analysoitavaksi 21 elintarvikenimikettä (liite). Analysoidut elintarvikenimikkeet olivat seuraavat: Hesburgerin ranskanperunat, McDonald`sin ranskanperunat, kasvirasvapohjaiset pakastetaikinat, muromyslit, leivontamargariinit, maitopohjaiset kasvirasvasekoitteet, kasvirasvajäätelöt, soija- tai kaurajäätelöt, pehmytjäätelöt, pehmytjäätelöt suklaakastikkeella, vispautuvat maitopohjaiset kasvirasvasekoitteet tai vispautuvat vaniljakastikkeet, mikropopcornit, suklaamyslipatukat, äidinmaidonkorvikkeet, kermavaahtospraytuotteet, kuivat keksit (rasvaa alle 18 g/100g), täytekeksit, suklaa-/pähkinälevitteet, naudanpaistijauhelihat, vispautuvat kaurapohjaiset rasvasekoitteet ja rasvaiset keksit (rasvaa yli 19 g/100 g). Näytteet ostettiin pääkaupunkiseudun ruokakaupoista, hampurilaisravintoloista ja jäätelökioskeista elo–lokakuussa 2009."
Kaikkien analysoitujen elintarvikenimikkeiden transrasvahappopitoisuudet olivat alle 0,5 g/100 Transrasvahappo ja löytyi prosentuaalisesti eniten kermavaahtospraytuotteista, pehmytjäätelöistä ja naudanpaistijauhelihasta, joissa transrasvahappojen osuus oli 2-4 prosenttia rasvahappojen määrästä . Muiden elintarvikenimikkeiden sisältämien transrasvahappojen prosentuaalinen osuus oli alle 1 %. Vertailun vuoksi: tanskalaisten transrasvakielto rajoitti transrasvojen määrän alle 2 % rasvan määrästä. Analysoiduissa tuotteissa oli siis hyvin vähän transrasvoja. Linkin takaa löytyy koko raportti, jonka liitteessä analysoidut tuotemerkit. Sivulla 15 on mielenkiintoinen taulukko. Siinä verrataan vuoden 1995 TRANSFAIR-tutkimuksen ja vuoden 2009 transrasva-analyysejä.
Transrasvoja on elintarvikkeissa nykyisin paljon vähemmän kuin ennen.  Reijo Laatikainen harmittelee kirjoituksessaan:
"Aina silloin tällöin törmää väitteeseen siitä, että suomalaisissa margariineissa olisi edelleen runsaasti transrasvaa ja siksi voi olisi terveellisempää. Tällaisen sutkautuksen saattaa kuulla vastaanotolla, lukion terveystiedon tunnilla tai nettifoorumeilla."  
Iltalehti otsikoi lokakuussa 2015: Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään - Keinotekoisia transrasvoja ei tarvitse ilmoittaa pakkausmerkinnöissä.
"Kovien rasvojen ja transrasvojen vaikutuksia on pidetty tähän asti samankaltaisina. Suomessa on ajateltu että riittää, kun pakkausmerkinnöistä käy ilmi tyydyttyneiden rasvahappojen määrä. Ajattelu on muuttumassa."
Transrasvojen haitat on tiedetty jo lähes neljännesvuosisata, minulle se selvisi vuonna 2003,  Iltalehden toimittajalle se on näköjään aivan uusi asia. Mutta se on totta, että transrasvoja ei tarvitse pakkauksissa ilmoittaa.

Jäljelle jäävät kysymykset

Olisko viranomaisten sittenkin ollut parempi vaikenemisen sijaan kertoa alusta asti avoimesti transrasvoista, niiden haitoista ja tehdyistä toimenpiteistä? Virheellinen ja vanhentunut tieto kun pyörii eetterissä vuodesta toiseen.

THL:n raportti transrasva-analyyseistä on julkaistu keväällä 2015. En tunne kovin tarkkaan tutkimusmaailmaa, mutta minua ihmetyttää. Miksi vuonna 2009 kerättyjen näytteiden analysointi ja tulosten raportointi kestää monta vuotta ja miksi tuloksista ei tiedoteta?  Raportissa kun vielä todetaan, että Sanomalehdistön ja internetin keskusteluissa transrasvat nousevat jatkuvasti vahvasti esille.

Vaikka transrasvojen saanti on pienentynyt on silti olemassa riskiryhmiä,  jotka syövät runsaasti elintarvikkeita, joissa transrasvoja vielä on. Lisäksi transrasvojen saanti on suurta esimerkiksi Itä-Euroopan maissa. Rajoituksille tai pakkausmerkintäsäädöksille on siis paikkansa. Jäämme odottamaan, mitä EU sanoo asiasta.

Entä vaihtoesteröinti?

Professori Kari Salminen lähetti minulle kirjoittamansa tekstin margariinien valmistuksessa käytettävästä vaihtoesteröinnistä. Minulla ei ole tietoa eikä kompetenssia arvioida vaihtoesteröinnin terveysriskiä. En tiedä, kenellä ylipäänsä on, sillä asiaa lienee tutkittu varsin vähän, jos ollenkaan. Voihan olla että kyseessä on saman tapainen asia kuin Salmisen esimerkki: "Väärä enantiomeeri saattaa sopia aineenvaihduntaamme yhtä huonosti kuin vasemman käden sormikas oikeaan käteen."  
Me emme tiedä, onko "väärä sormikas" terveysriski vai ei. 

Olen sukupolvea, jolle koulussa opetettiin 1970-luvulla margariinin terveellisyydestä. Muistan hyvin opettajan sanoneen meille: "Nyt te varmaan ihmettelette.  Ensin sanotaan, että kovat rasvat ovat haitallisia ja sitten margariiniin kuitenkin lisätään kovettuja rasvoja. Niitä kovetettuja vain on niin paljon vähemmän."  Silloin ei vielä tiedetty eikä osattu ennakoida, että ne kovetetut ovat paljon haitallisempia. On hyvä esittää kysymys vaihtoesteröinnin turvallisuudesta. Mutta kuka kysymykseen vastaa?


PS. Kemikaalikimara ei ole siirtymässä ravitsemuskeskustelun puolelle, vaan pysyy jatkossa edelleenkin arjen kemikaaleissa ja kuluttamiseen liittyvissä teemoissa. Rasvasotaa täällä on myöskin turha käydä. :)

2 kommenttia :

Anna-Liisa kirjoitti...

Miten hyvä kirjoitus! Kiitos kaunis Anjalle. Historia on todella ikävä: rauhoittelevaksi tarkoitetusta peittelystä seuraa ikuinen epäluottamusstigma, joka riivaa mielikuvia senkin jälkeen kun asia on korjaantunut. THL:n analyysi (johon linkki Anjan kirjoituksessa) puhuu selvää kieltä siitä, että että tilanne ei ole enää sellainen jollaisena media sen yhä edelleen esittää. Kysymyksiä silti jää, kuten Anjankin kirjoituksessa.

Anja Nysten kirjoitti...

Kiitos Anna-Liisa. Kyllä viranomaisten tulee kertoa, mistä on kyse. Tavoitteena oli hyssytellä asia hiljaiseksi. Mutta kun muu maailma ei tee niin.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails