Juntupiimä
Suomalaisten miesten siittöiden määrä on romahtanut ja mikä huolestuttavinta, nuorilla miehillä.
"Topparin ryhmä on tutkinut kaikkiaan kolme 19-vuotiaiden miesten ryhmää muutaman vuoden välein. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä huonompaa siemenneste on. Kun tuorein, vuonna 1987 syntyneiden miesten ryhmä truuttasi elämän eliksiiriään purkkiin, siitä löytyi enää 48 miljoonaa siittiötä millilitraa kohden."Kun siittiöiden määrä putoaa alle 15 miljoonaan millilitraa kohden hedelmöitys käy vaikeaksi. Siittiöiden määrän voivat vaikuttaa ylipaino, alkoholi tai vaikkapa läppärin käyttö. Kiveksiä ei saa hautoa, niiden pitää olla vähän viileämmät kuin muu kroppa.
"Annetaan Jorma Topparin selittää. Hän kutsuu miehen kiveksiä "tehtaaksi".
"Tehdas rakennetaan varhain, niin sanotun miehisen ohjelmointi-ikkunan aikana. Siittiöiden määrä riippuu Sertolin solujen lukumäärästä. Ne pystyvät jakautumaan vain sikiövaiheessa, vauvan kolmen neljän ensimmäisen elinkuukauden aikana sekä 10–12-vuotiaana juuri ennen murrosikää." Silloin tehtaan pitäisi siis olla kunnossa. Jos se ei ole, miehen siittiöntuotanto ei siitä enää myöhemmin kohene.
Ratkaisevaa on, millaisten ympäristötekijöiden kanssa äiti on tekemisissä raskauden aikana. Tämä vaikeuttaa tutkimusta. Jos nuorella miehellä on vähän siittiöitä, pitäisi selvittää, mitä hänen äidilleen on tapahtunut 20–30 vuotta sitten."Niillä, joiden äiti oli tupakoinut raskauden aikana, siittiötiheys oli neljänneksen alempi kuin muilla. Muita tekijöitä ovat pelloilla ja puutarhoissa käytettävät torjunta-aineet ja homemyrkyt, muovituotteista irtoavat ftalaatit, perfluoratut aineet ja bromatut palonestoaineet. Tiede-lehdessä kerrotaan tutkimuksesta, jossa todettiin muovinpehmentäjinä käytetyille bisfenoli-A:lle ja dehp- tai dbp-ftalaateille altistuneiden koe-eläinten jälkeläisillä lisääntymishäiriöitä ja liikalihavuutta jopa kolmannessa polvessa.
Yksittäistenkin aineiden vaikutuksia sperman laatuun on vaikea tutkia - saati sitten aineiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Taas yksi haaste lisää ihmiskunnalle ratkaistavaksi.
- Suomalaisen sperman laatu on romahtanut, Helsingin Sanomat, 27.1.2013
- Ftalaatit sairastuttavat jälkeläisiä, Tiede-lehti, 25.1.2013
Toinen tärkeä artikkeli on jo vuodelta 2010. Siinä lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teineistä ja miten heidän uhmaan, toilailuihin ja kokeiluihin pitää suhtautua. Sinkkonen kertoo dopamiinista, välittäjäaineesta, joka antaa mielihyvän tunteen ja aiheuttaa riippuvuutta.
Nuorissa aivoissa haitallinen riippuvuussuhde syntyy huomattavasti helpommin kuin aikuisen aivoissa. Dopamiiniriippuvuutta voi aiheuttaa alkoholi, huumeet mutta yhtä lailla esimerkiksi tietokonepeli tai porno. Mitä nuorempana aloittaa alkoholinkäytön, sen helpommin alkoholi kirjautuu aivoihin asiaankuuluvaksi ratkaisumalliksi. Ja silloin ryypiskelystä onkin paljon vaikeampi päästä eroon, kuin jos sen olisi aloittanut myöhemmin.
Sinkkonen perää vanhemmilta keskusteluyhteyttä nuoreen, kiinnostusta sekä rajojen asettamista. Kaikkien teini-ikäisten vanhempien kannattaa lukea Sinkkosen ajatuksia.
- Jari Sinkkonen nuorten suojelemisesta: Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä, Raitis.fi, 2.9.2010
Kemikaalikimara lapsiperheille
Miksi kaksi niin erilaista juttua samassa kirjoituksessa? Kumpikin liittyy olennaisesti projektiini, jota olen puuhannut jo varsin pitkän aikaa. Syy, miksi täällä blogissa on ollut hiukan hiljaista. Keväällä ilmestyy "Kemikaalikimara lapsiperheille". Siinä käydään läpi asioita alkaen sieltä juntupiimästä eli siittiövaiheesta aikuiseksi asti, käsitellen raskausaikaa, vauvaikää, lapsia ja teinejä. Tiivis paketti tärkeistä kemikaaliasioista. Pysy kuulolla.
