Kestoleivinpaperit - ne mitään paperia ole

No niin Miia, kauan odotettu juttu on tässä. Työkaverini nakkasi pöydälleni oheisen kestoleivinpaperin ja kysyi, mistä tuote on valmistettu. Juttu on muhinut aikansa ja viimein sain palaset kasaan.

Kestoleivinarkkien raaka-aineet

Pakkauksessa ei suoraan kerrota, mistä aineesta on kyse, mutta kirjaimet TFX ja ominaisuudet viittaavat erittäin vahvasti PTFE-muoviin, jonka yksi tuotemerkki on Teflon. Kyseessä  on samanlaista aine kuin pinnoitetuissa pannuissa. Liukas ja luistava, mikään ei tartu kiinni - ainakaan siihen asti kun pinta on jotenkin kelvollisessa kunnossa. Leivinarkin tai uuniliinan, kuten valmistaja tuotetta kutsuu, lisäksi sarjassa on verkkokoreja, jotka valmistajan mukaan voi laittaa vaikka grilliin. On olemassa myös silikonia sisältäviä kestoleivinarkkeja, mutta tässä tekstissä keskitytään fluoripolymeereihin.

PTFE-muovin raaka-aineet ovat fluorimonomeerejä, jotka ovat käytännössä luonnossa hajoamattomia. Fluorattuja yhdisteitä käytetään yleisesti lianhylkimisaineissa, kosteussuojatuotteissa kuten erilaisissa tekstiileihin tai kenkiin suihkutettavissa aineissa ja PTFE-muovin (jonka yksi kauppanimi on Teflon) valmistuksessa. Näistä fluoriyhdisteistä käytetään myös nimitystä PFAS (perfluorinated alkyalted substances). Teflonin raaka-aineena käytetään perfluorioktaanihappoa PFOA. Aine on haitallinen sekä ihmiselle että ympäristölle. Täysin polymeroituneessa tuotteessa ainetta on häviävän pieniä määriä.

Leivinarkin hoito-ohjeissa sanotaan näin:

"Care instructions: Do not subject the oven liner to heat in excess of +260^oC. Never cut on the oven liner with sharp kitchen utensils."

Viitaus teräviin esineisiin johtuu naarmuuntumisesta. Epätasaiseen pintaan ruoka tarttuuu helpommin kuin sileään. Lämpötilarajoitus tarvitaan, sillä PTFE-muovi alkaa hajota 330 C:n tienoilla. Tavallista uunia lämmitetään ani harvoin yli 250 C:een, joten sellaisessa käytössä ei ole pelkoa PTFE-muovin hajoamisesta. Toinen juttu on paistinpannujen kanssa tai jos arkista leikataan pala käytettäväksi paistinpannun pohjalla. Sellainenkin vinkki tuotteelle on annettu. Jos pannua kuumentaa tyhjänä täydellä teholla, pannu voi hyvinkin lämmetä muovin hajoamispisteeseen.

Suomalainen Opa mainostaa kestoleivinpaperia aivan samankaltaisella tekstillä:

"Kestoleivinpaperia voit käyttää uudelleen ja uudelleen! Yli tuhat kertaa ja jopa 260 asteen lämmössä. Ekologinen uutuus sopii ruoanlaittoon, leivontaan, uuniin."

Ekologisuus ja ekologisuus eivät ole yhteismitallisia. Miten verrataan keskenään paperin käytöstä syntyvää energiankulutusta ja kemikaalien haitallisuutta?    

Eroon PFOA:sta 

Teflon on Du Pontin tuotemerkki. Du Pont kertoo PFOA:sta ja Teflonista näin:

"Why did DuPont decide to phase out of PFOA?

Studies have shown very low levels of this compound in the environment and in the blood of the general population. Questions about this, as well as customer interest in product alternatives, are leading DuPont to phase out the use and production of PFOA by 2015 or earlier, if possible, and to develop new products and processes that are more environmentally sustainable."

Alan merkittävä tekijä yrittää siis päästä eroon koko aineesta. Sama paine on muillakin valmistajilla, esimerkiksi Hackman mainostaa sivuillaan PFOA-vapaita pannuja.

Oheinen Du Pontin teksti PFOA.sta kannattaa lukea kokonaisuudessaan, jos on aiheesta kiinnostunut. 

• About PFOA, Du Pont, viitattu 18.3.2012

Parempi ympäristö?

Ruotsalaisen valmistajan Tollcon nettisivuilla kehutaan tuotetta näinkin ympäristöystävälliseksi:

"Environment:

Thanks to the longevity of the oven liner, it helps reduce vast amounts of rubbish and this contributes to a better environment."

Aika epätoivoiselta vaikuttaa Tollcon perustelu tuotteen ympäristömyötäisyydestä. Tollcon mielestä fluoripolymeerit ovat ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin tavallinen leivinpaperi? Vaikka kestoleivinarkista ei irtoaisikaan mitään pikkuleipiin ja sämpylöihin, arkin valmistuksessa käytetään varsin ikäviä aineita. Kannattaa lukea kirjoitukseni aineperhe PFAA:sta. Tanskalaistutkimuksessa on yhdistetty suvun aineet alentuneeseen siittömääriin. Korkea veren seerumin PFAA-taso korreloi selvästi alentuneeseen määrään normaaleja siittiöitä. Miksi lisätä ihmisen ja ympäristön kemikaalikuormaa tällaisilla aineilla ja tuotteilla? Kestoleivinpaperia ei myös noin vaan hävitetäkään. Tavallisen leivinpaperin voi laittaa biojätteeen, kartonkeräykseen tai energiajakeeseen - kestoleivinarkkia ei.  TFX-leivinarkkipakkauksen virheä kierrätysmerkki koskee pahvipakkausta. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia - vai miten se meni? 

Ennen leivinpapereita pellit voideltiin. Nythän moinen on kerrassaan out, sillä muutama vuosikymmen vallalla olleiden ohjeiden mukaan rasvalla ei saa pelata eikä  paistinpannullekaan ei saisi laittaa rasvaa. Rasvakammoisuus ja laiskuus on ajanut fluoripolymeerien käyttöön, vaikka ei esimerkiksi hyvin rasvatun valurautapannun hoitaminen mikään hankala asia ole. Itse en ostaisi kestoleivinarkkia - olenhan luopunut pinnoitetuista paistinpannuistakin ja siirtynyt kokonaan valurautaisiin. Ne kestävät sukupolvelta toiselle, toisin kuin pinnoitetut pannut. Kaapissa on pari pinnoitettua kakkuvuokaa. Niitä käytän silloin aniharvoin, kun ylipäänsä kakkuja teen. Mutta jos kestoleivinarkki kotona sattuu olemaan, suosittelen pesemään sen huolella kuumalla vedellä, tiskiaineella ja harjalla. Normaaleissa uunilämpötiloissa siitä tuskin mitään irtoaa, mutta paistinpannulle tai grilliin en kyseisiä tuotteita laittaisi.
 
Lue myös

• Teflonilla luistaa
• Perfluoratut yhdisteet eivät hajoa - voihan PFAS
• Paistinpannuprobleemi