Päivän kemikaaleja koskeva puheenaihe koskee Turun Sanomien juttua asetaldehydistä ja elintarvikkeista Jogurteista ja lasten hedelmäsoseista löytyi korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä.
Asetaldehydipitoisuuksia on tutkinut professori Mikko Salaspuro. Asetaldehydi on luokiteltu karsinogeeniseksi aineeksi luokassa 1.
Salaspuro on tutkinut elintarvikkeita, joista on löytynyt kyseistä ainetta. Uuden Suomen aihetta käsittelevässä jutussa sanotaan näin:
Asetaldehydiä löytyy monista ihan tavallisista elintarvikkeista. Sitä muodostuu käymisellä valmistettuihin tuotteisiin, kuten maitovalmisteisiin. Lisäksi sitä laitetaan moniin tuotteisiin ihan pelkästään maun vuoksi, aromiaineena. Alkoholi on pahin asetaldehydipommi, kaikkein pahimpia juomia ovat sherryt ja makeat hedelmäviinit. Toisena tulee tupakka, ja näiden yhteisvaikutukset ovat verrattain suuria ruuansulatuskanavan syöpien aiheuttajina.
Pitkään asetaldehydia tutkinut emeritusprofessori Mikko Salaspuro sanoo, että päivittäinen saanti voi vaihdella 0,1 mikrogrammasta sataan milligrammaan. Suurin osa saannista on alkoholista ja tupakasta, mutta asetaldehydia on myös elintarvikkeissa kuten soijassa, johon se on syntynyt käymisessä.
Lokakuussa 2009 Tekniikka ja Talouden jutussa kerrottiin alkoholin aiheuttamasta asetaldehydialtistuksesta.
Biohitin osake raketoi
Salaspuro on Biohit Oyj:n tieteellinen neuvonantaja ja hallituksen jäsen. Yhtiö julkisti marraskuussa 2009 pörssitiedotteen, jossa kerrottiin uudesta Acetium-kapselista. Tuotteella voidaan torjua syöpää aiheuttavan asetaldehydin vaikutuksia ihmisen ruoansulatuskanavassa. Acetiumia voi ostaa ilman reseptiä. Biohitin tavoitteena on saada tuote apteekkien käsikauppamyyntiin Suomessa vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Acetiumin kansainvälinen markkinointi on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2011 kuluessa. Biohitin osakkeen arvo nousi pörssitiedotteen julkaisun jälkeen yhtenä päivänä 160 %.
Biohitin sivuilla kerrotaan hapottoman mahan toiminnasta näin:
Acetium -kapseleiden vaikutusta kuvataan puolestan näin:Terve hapollinen maha on mikrobeista vapaa, mutta hapottomassa mahassa useat suun ja nielun hiivat ja bakteerit pystyvät sekä elämään että lisääntymään. Jo pienetkin alkoholimäärät johtavat hapottomassa mahassa huomattavaan asetaldehydituottoon. Lisäksi jotkut näistä mikrobeista pystyvät tietyissä olosuhteissa (happiköyhä) tuottamaan asetaldehydiä myös sokerista.
Kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että etanoliliuoksen kanssa tyhjään mahaan annosteltaessa 200 mg L-kysteiiniannoksella Acetium-kapseleilla pystytään sitomaan asetaldehydiä vähintään 45 minuutin ajan.
Ovatko Acetium -kapselit tarkoitettu mahavaivaisille spiritus fortuksen ystäville? Kun tuttavani kommentoi marraskuussa Biohitin kurssin huimaa nousua, totesin tuotteen liittyvän alkoholiin ja siten taatusti löytyvän markkinoita. Nauti konjakkisi Acetiumin kera, niin ei tarvitse huolestua mahasyövästä. Ensin rummutettiin etanolin aiheuttamasta asetaldehydialtistuksesta, sitten elintarvikkeiden. Kuinka ollakaan uutiset sattuvat sopivasti samoihin aikoihin lääkkeen apteekkeihin tulon kanssa.
Asetaldehydi ei ole mikään uusi asia, kuten ei ole alkoholijuomien ja tupakan syöpävaarallisuuskaan. Alkoholi lisää suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpäriskiä. Yli seitsemän annosta päivässä juovalla on yli kaksikymmenkertainen riski sairastua ruokatorven syöpään. Vaan mitä tekee päivittäinen parin desin annokseni maustamatonta jogurttia? Entä maustettua?
Salaspuro kertoo Biohitin sivuilla asetaldehydin aromiainekäytöstä näin:
Omenalta tuoksuvaa asetaldehydiä ei osata varoaKoska asetaldehydin luokitusta on tiukennettu, aineen riskit elintarvikkeita ja aromeja koskien tulee arvioida uudelleen, kuten Evira on kertonut tekevänsä sekä selvittää, käytetäänkö ainetta yleisesti aromiaineena.
Asetaldehydi on yleisesti käytetty ja luonnossa runsaana esiintyvä omenalta tuoksuva aine. Sitä valmistetaan teollisuuden käyttöön satoja tuhansia tonneja vuosittain. Asetaldehydiä esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa, meijerituotteissa, kotikaljassa ja simassa.
Hyvän tuoksunsa tähden asetaldehydiä käytetään aromiaineena esimerkiksi jogurttien, makeisten, jälkiruokien, leivonnaisten, virvoitusjuomien, hedelmämehujen ja alkoholijuomien valmistuksessa.
Asetaldehydiä saattaa myös muodostua sisäsyntyisesti joihinkin hedelmiin kuten omenoihin, päärynöihin ja marjoihin. Lisäksi sitä saatetaan käyttää hedelmien säilöntäaineena.
Meillä oli sunnuntaina vieraita, joiden kanssa nautimme tilkat calvadosta - sitä omenanmakuista alkoholijuomaa. Jos calvados kuuluisi päivittäisiin nautintoaineisiini tai pössytelisin sikareita, olisin huolissani - asetaldehydin ohella monesta muustakin haitallisesta aineesta. Makeiset, leivonnaiset, virvoitusjuomat, hedelmämehut ja alkoholijuomat eivät kuulu päivittäiseen ruokavaliooni. Joka aamuisen maustamattoman jogurttini marjoineen ja hedelmineen aion syödä edelleenkin - ilman mitään kapseleita. Simaa teen kerran vuodessa ja aion tehdä jatkossakin.
Antabus ja etanoliMielenkiintoinen kuriositeetti, joka ei liity Biohit-yhtiöön tai Salaspuroon on, että antabuslääkeiden vaikutus perustuu asetaldehydiin. Antabuksen disulfiraami ja samanaikaisesti nautittu alkoholi aiheuttavat asetaldehydin määrän lisääntymisestä elimistössä johtaen antabusreaktion oireisiin, pahoinvointiin, kasvojen punoitukseen, huimaukseen, sydämen tykytykseen ja päänsärkyyn - siis kaameaan kankkuseen. Miten asetaldehydin luokituksen muutos vaikuttaa antabuslääkkeisiin suhtautumiseen? Lääke, joka reagoi syöpävaaralliseksi aineeksi? Vai ovatko puntit tasan, asetaldehydiä syntyy joko antabuksen kanssa tai ilman sitä?
Lue myösKuva:http://www.flickr.com/photos/avlxyz/ / CC BY-SA 2.0
16 kommenttia :
Kiitos kiihkottomasta ja asiallisesta tekstistä. Ei voi kun ihmetellä miten useimmat tiedotusvälineet lankesivat Biohitin mainokseen noin helposti.
Anjalta hyvä kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta. Kun Kunto & terveys -lehden päätoimittaja pyytää sinulta Anja asiantuntija-apua, vastaathan myöntävästi?
Kiitos kirjoituksesta, Anja. näinhän meitä ihmisiä viedään kuin pässiä narussa. Onneksi on nykyään blogeja ym. kanavia, joiden kautta asioista kuulee.
Helinä
Erittäin hyvä teksti, kiitos taas kerran! Kiittelin myös omassa blogissani ja tietysti toimittajankin hommia tekevänä opin taas kerran, miten tärkeää olisi tsekata taustoja.
Hyvä teksti!
Ei voi kuin ihmetellä väestön yleissivistyksen puutetta, luulisi lähes jokaisen (aikuisen) huomanneen että alkoholin nauttimisen jälkeen seuraavalla vessakeikalla virtsa tuoksuu asetaldihydiltä...
No huh, onpas täällä ollut vilkas päivä! Enpä osannut arvata, että tämä juttu herättää näin paljon mielenkiintoa. :)
Kiitos kommentoijille ja lukijoille.
Karnosiini eliminoi asetaldehydiä, osoittavat monet toisistaan riippumattomat tutkimukset, esim. nämä
http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/tx034160a
http://tinyurl.com/ygbjrqm
Näin olen ei olekaan hullumpi idea ottaa karnosiinia ravintolisänä.
Mitä järkeä on syödä enää maustettuja jugurtteja, kun jugurtin voi itsekin maustaa tuoreilla hedelmillä ja marjoilla.
Alkoholihan on tiedetty jo pienissäkin määrissä haitalliseksi. Hyödyt kohtuukäytössä taitavat olla pitkälti vain siinä sosiaalisessa kontekstissa eli että kokoonnutaan yhteen ja pidetään hauskaa. Se on onnistuu hyvin ilman viiniäkin.
Maustamaton jogurtti marjoilla tai heldelmillä sekä kurpitsansiemenillä on minulla aamuisin lähes välttämättömyys. :)
Hauskanpitoon ei tosiaan tarvita alkoholia. Toisaalta esimerkiksi lasi hyvää viiniä ruoan kera kruunaa aterian.
Kohtuukäyttö on sellainen juttu, että se voi eri ihmisille merkitä aivan eri asioita.
Anja Nystén: Huolestuttaako asetaldehydi? Kunto & terveys 2: 50-51, 2010
Ihan hyvä kooste.
Lehdessä on myös professori Kari Salmisen haastattelu maitorasvoista ja varsin rohkea kehoitus syödä rasvaa.
Kiitos kommentista. Jutulle annettiin tietty mitta, joten kovin laajaa käsittelyä siitä ei saanut. Toisaalta jutussa on mainittu kysteiinipurukumi, josta en ole aiemmin kirjoittanut. Kapseleita naukkailijoille ja purkkaa tupakoitsijoille. Homma hanskassa.
http://www.biomedicum.fi/index.php?page=367&lang=1
Syön päivittäin hapankaalia, tankkimaidosta tehtyä viiliä ja juon lasillisen kombuchaa (volgansienitee), joka tehdään käymisen avulla kuten sima. Lisäksi syön usein misokeittoa, joka on tehty fermentoidusta soijasta. Aloin tässä miettimään, että onkohan tuossa määrässä jo liikaa asetaldehydiä yhdelle päivälle?
Anonyymi: Ihan aluksi pahoittelut, että vastaus viestiisi on kestänyt. Onneksi ei sentään jäänyt kokonaan huomaamatta.
Asetaldehydin luokitusta muutettiin perustellen sitä alkoholista aiheutuvalla riskillä. Muistaakseni viili on tuote, jossa on vähemmä asetaldehydiä kuin jogurtissa. Asetaldehydin juuri sinulle aiheuttamasta riskistä en osaa sanoa, mutta eiköhän elämässä on suurempiakin riskejä kuin hapankaalin syönti.
Hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli. Kiva lukea vaihteeksi asiallista tekstiä, mikä ei lietso paniikkia tai hysteriaa.
Vasta hiljattain kuulin tästä asetaldehydistä ja siitä että riski tuon muodostumiselle olisi suurempi hapottomassa mahassa. Refluksitaudin takia joudun ottamaan päivittäin happosalpaajalääkitystä, ilman en tule toimeen. Harvat ruoka-aineet sopivat minulle refluksin takia. Yksi hyvin sopiva on jogurtti, ja harmittaakin nyt jos joudun jättämään sen pois. Sama juttu hedelmäsoseiden kanssa. En tiedä että mitä tässä uskaltaa enää syödä... Acetiumin käyttäminen taas tulisi aivan liian kalliiksi.
Kiitos palautteesta.
Muistaakseni Salaspuro suosii itse viiliä.
Ihmisen elimistön pitäisi olla hapan, mutta pH-ruokavalio väittää, että emäksinen? Itse "höyrähdin" tähän emäksiseen versioon ja nyt onkin hieman ristiriitainen tunne, kuinka jatkan.
Onko kenelläkään tietoa/kokemusta pH-ruokavalion terveellisyydestä?
Lähetä kommentti