Yritin asentaa tuonne sivuun vieraskirjaa ja kokeilin kahta erilaista widgetiä. Ensimmäinen oli ruma, eikä edes osannut kirjoittaa skandinaaveja. Toinen oli paremman näköinen, mutta siihen alkoi välittömästi ilmestyä roskapostia. Poistin siis moiset palikat.
Ei pidä tehdä asioista vaikeampia kuin ne ovat. Bloggeriohjelmalla voi tehdä ihan mainion vieraskirjan. Otin talteen poistettuihin vieraskirjoihin saamani pari palautetta ja lisäsin ne tähän aloitukseksi.
Jatkakaa te tästä. Laittakaa tämän viestin kommenttiosioon palautetta, juttuehdotuksia tai vaikkapa terveisiä. Tänne voi laittaa kommentteja sellaisista asioista, jotka eivät suoraan liity johonkin postaukseen. Käytössä on edelleenkin sähköpostiosoite kemikaalikimara (a t) gmail.com, jota luen säännöllisesti, joskaan en välttämättä aivan päivittäin. Kiitos palautteesta!
Kuva: http://www.flickr.com/photos/-cavin-/ / CC BY 2.0
157 kommenttia :
Maria M.
Manse
"Erinomainen blogi! Pidän motostasi "kaunistelematta, mutta kauhistelematta". Keep it up!"
Hei Anja, hieno blogi :)
Voisitko tehdä jutun mikroaaltouunista, onko sen käyttö niin vaarallista.
Hei,
Blogisi on todella mainio,osuu ja uppoaa!
Kiinnostaisi nuo hennat ja hennapohjaiset hiusvärit eli mitä kaikkea nuo sisältävät itse hennan lisäksi..sairastan psoria joka oireilee myös päänahassa,varsinkin näin talvella voimakkaasti.
Haluiaisin vahvistaa hentoa tukkaani neutraalihennalla(se väritön henna)jota olin käyttänyt aiemmin vuosia mutta saiastuttuani psoriin lopetin käytön ja allergiodeni pahennuttua mietityttää aina kovin mikä olisi allergisoimaton ja vähiten ärsyttävä vaihtoehto kosmetiikan ja kemikaalien osalta..
Kiitos Maria M, sekä kaksi Anonyymiä.
Palaan mikroaaltouuniin ja hennaväreihin myöhemmin. Hyviä aiheita!
Hei Anja!
Arvaapas mitä - Kirjasi, blogisi ja alunperin myös Nooran Kemikaalicocktail -blogi ovat innoittaneet jatko-opintojani! :) Olen siis kemian opettaja ja Nooralle tästä kertonut enemmänkin. Jos tässä "julkisesti" sen verran paljastan, että tutkimus kohdistuu peruskoululaisiin. Ongelmana on, etteivät oppilaat sisäistä Kemian merkitystä arjessa ja esim. ympäristön suojelussa.
Näytin eräälle luokalle power pointilla lehtileikkeitä ja uutisia, osin sinunkin kirjastasi ja osin itse keräämiäni. He olivat aivan innoissaan ja erittäin kiinnostuneita keskustelemaan ja pohtimaan näitä juttuja.
Uusin tutkimustieto painottaa juuri ympäristönsuojelun merkitystä kemian kouluopetuksessa ja myös ongelmaperäisen, tutkimuksellisen opetuksen lisäämistä. Samanaikaisesti oppilaiden kiinnostus ja asenteet luonnontieteitä ja ympäristön suojelua kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Erittäin motivoiva ja mielenkiintoinen tutkimus- ja kehittämisalue!
Ks.Euroopan komission asiantuntijaryhmän raportti, Science Education Now: A renewed pedagogy for the future of Europe
http://ec.europa.eu/research/science-society/document_library/pdf_06/report-rocard-on-science-education_en.pdf
Rentouttavaa joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2010!
Kiitos MaryJ kommentistasi.
Kävin taannoin puhumassa eräässä tilaisuudessa jossa oli koolla lukion opettajia. Aiheena oli kestävä kehitys. Opettajat innostuivat esityksestäni ja osa kertoi ottavansa asiat mukaan opetukseen.
Luonnontieteen opettajille oli ehkä vähän hämmentävää, että asioista kerrotaan ilman kemiallisia kaavoja, kuten kirjassani olen tehnyt. Sillä tavoin asia menee kuitenkin helpommin perille.
Olennaista on tietämyksen soveltaminen käytäntöön. Siitähän Kemikaalikimarasa on kysymys. Siinä ei kauhistella, mutta ei myöskään kaunistella asioita, vaan annetaan tietoja, joiden perusteella jokainen voi itse miettiä omia kemikaaliriskejään, keinoja oman ja ympäristön kemikaalikuorman pienentämiseen.
Hei Anja ja kiitos mielenkiintoisesta blogista.
Kemikaalit ja ekologisuus mietityttävät myös tätä himoneulojana kunnostautunutta blogisi lukijaa.
Ja asiaan: on tullut uusi lanka, joka on 80% kierrätetyistä muovipulloista tehtyä ,loppu 20% vanhaa tuttua polyakryylia.
Hieno juttu! Jäi kuitenkin mietityttämään se, että kuinka iso asia kierrätyspullot lankamateriaalina ovat sen jälkeen kun otetaan huomioon kemikaalit, joilla lankaa prosessoidaan sekä tietysti tehtaan päästöt sinänsä. Ja tietysti se loppu 20% on ihan uutta muovia, jota tehdään langan valmistukseen. Onko langan ekologisuus loppujen lopuksi +-0? Vaikeaa olla ekologinen neuloja: en halua suosia muovilankoja, puuvilla köyhdyttää maaperää, soijan tieltä kaadetaan sademetsiä.Kotimaistakin pitäisi yrittää suosia ja ottaa huomioon eläinten oikeudet.
Olisin kuitenkin kiinnostunut saamaan tietoa kemikaalien ja päästöjen osuudesta kierrätyspullo-langassa.
Terveisin Helinä
Kiitos Helinä kommentista ja mielenkiintoisesta kysymyksestä. En ollut moisesta langasta tietoinen. Joskin neulomisharrastukseni on viime aikoina ollut kovin vähäistä. Sainhan esimerkiksi juuri äskettäin valmiiksi varmaan lähes 10 vuotta kesken olleet lapaset. :)
Ekologisuus ei ole ollenkaan yksiselitteinen asia. Kirjoitan aiheesta. Lanka sopii juttuun erinomaisesti esimerkiksi.
Hei Anja!
Ehtisitkö vähän pureskella tätä asetaldehydi-asiaa. "Jogurteista ja lasten hedelmäsoseista löytyi korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä
Turun Sanomat 7.2 2010 05:00:11"
Olisikö syytä ruveta välttelemään jogurttia (jopa luomu), omatekoista viinimarjamehua, marjakiisseleitä ym??
Olisi kiva kuulla sinun valistunut mielipiteesi tästä.
Näin myös asiaan liittyvän uutisen aamulla ja tuumin, että pitää kirjoittaa aiheesta. Tulossa siis on. :)
Oluen makuvirheet ovat mielenkiintoinen asia. Eräs yleisimmin tuopeista löytyvä on "skunky". Aurinkoisella terassilla jo vartissa tuopista löytyy maistettavissa määrin samaa tavaraa,jota haisunäädät ruiskauttelevat karkoitteena.
Näin sanovat oluen ammattilaiset, joita minulla ei ole syytä epäillä. Mutta mitä tassä tapahtuu kemian kannalta?
Googlella varmaankin löytyisi, mutta jos sinua kiinnostaa kirjoittaa aiheesta niin varmaankin monia lukijoitasikin kiinnostaisi.
Kari: mielenkiintoinen juttu. Elimistön happamoitumisesta minulla ei ole tietoa, joten en voi siihen ottaa kantaa.
Ari: Olen opiskeluaikana ollut panimossa töissä, joten täytyyhän tämä skunky asia selvittää. Palaan asiaan.
Hei Anja! Minua on jo pitkään mietityttänyt hammastahnojen fluori ja lapsille jaettavat fluorit ylipäänsä. Luin kyllä kirjasti jutut fluorista, mutta mitä mieltä siis olet, pitäisikö fluorit jättää pois? Voiko ksylitoli korvata reikiintymistä ja hampaiden kuntoa, jos fluorihammastahnoista siirtyy luomumpaan vaihtoehtoon ja jättää fluoritabletit pureskelematta? Siis varmasti ainakin osittain, mutta jos ksylitoli on parempaa kuin fluori (siis kohtuudella nautittuna), niin miksi fluoria ylipäänsä enää on hammastahnoissa ja miksi fluoritabletteja syydetään hammashoitolasta aina mukaan?
Näin kevään tullen olisi kiva saada nyrkkisääntöjä hyötykasvien kasvattajille. Eikö väärin lannoittamalla voi kasveihin kertyä esimerkiksi haitallisia määriä nitraatteja?
Voiko esimerkiksi kukkiville kasveille tarkoitettuja lannoitustikkuja käyttää esim. ruukkumansikalle?
Aivan loistava kirjoitus tuosta kemikaalikoktailista ja aiheeseen liittyvästä journalistisesta tavasta. Olen jo pitkään kokenut myötähäpeää ko. blogia mainostavia tahoja kohtaan. Joku taso, kriittisyys, lähteidenkäyttötaito jne. pitäisi olla.
Olen pohdiskellut, että voiko muovisesta vedenkeittimestä liueta veteen haitallisia aineita. Kannattaisiko muovinen keitin korvata esim. teräksisellä?
Hyvä aihe! Täytyypä kirjoittaa vedenkeittimistä.
Lueskelin tekstisi läpi, enkä löytänyt aiheesta mitään. Olet pyytänyt juttuvinkkejä, joten kävisikö tämä:
Elintarvikkeissa käytetään aika paljon säilöntäaineita. Ne kiinnostavat kovasti, mutta samoin kiinnostaa myös se, että miten tarkkoja päiväykset ovat. Kulutuksestakin olet kirjoittanut ja nykyään tuntuu olevan vallalla "kas, päiväys meni, heitetään pois" vaikka kyseessä voisi olla ihan käyttökelpoinen elintarvike. Toivoisinkin juttua säilöntäaineista ja samoin sitten säilöntäaineiden pettämisen seurauksista. Eli mitä botuliinin lisäksi löytyy pilantuneista elintarvikkeista. Mistä havaitsee pilaantuneen tuotteen ja onko elintarvike pilalla jo ennen kun sitä voi kunnolla havaita. Pahoittelen jos aihe ei täysin sovi blogisi aihepiiriin, mutta sitähän voi toki soveltaa.
Kiitos Essi kysymyksestä.
Päiväysasiat eivät mene aihepiirin ohi, sillä pilaantumiseen liittyvät asiat liittyvät kemiallisiin aineisiin. Osa homeista ja bakteereista tuottaa toksiineja.
Laitan tämän aiheen listalle.
Essin kysymys on tosiaan hyvä. Itsekin tunnen ihmisiä, joiden mielestä tuote X on ilman muuta riskittömästi käytettävissä ennen parasta ennen päivää ja vaarallinen heti sen jälkeen.
Ihmiset unohtavat täysin kaiken sen kuinka eri tavalla tuote, joka on unohdettu keittiön pöydälle ja joka on jääkaapin kylmimmässä osassa, säilyy.
Itse käytän aistejani. Jos tuote haisee tai on pullistunut se on pilalla. Jo tätä ennen se saattaa hyvinkin olla pilalla tai kulinaristisesti pilalla. Esimerkiksi sashimia ei kannata tehdä kalasta, joka ei ole über-tuoretta.
Minua mietityttää kovasti muutamat ravinnolliset kysymykset. Esimerkiksi torjunta- ja lannoiteainejäämät ja näiden pitoisuudet vaikkapa kasviksissa, tutkitaanko niitä jatkuvasti? Onko kotimaisten kasvisten ja ulkomaisten välillä selviä eroja? Olen törmännyt aiheeseen liittyvään ulkomaiseen sivustoon, joka ei siis täysin päde tässä maassa:
http://www.foodnews.org/fulllist.php
Suosin mielelläni luomua ja biodynaamisesti tuotettua ruokaa, siinä määrin kuin vain varallisesti kykenen. Nyt olenkin törmännyt myös siihen ihmetyksen aiheeseen, että kuinka jalostettuja ovat sekä tuotteet että niiden ainesosat, eli kasvit, hedelmät, viljat jne, oikein ovatkaan? Esim. on yleisessä tiedossa että viljoista olisi hyvä käyttää vain täysjyvä-versioita, ja suosia vaikkapa tiettyjä lajeja kuten ruista ja kauraa. Mutta entä ne kaikki saman lajin sisäiset lajike-erot? Kuinka lajin ravinnolliset ominaisuudet vaihtelevat eri lajikkeiden mukaan ja kuinka jalostaminen on huonontanut näitä pitoisuuksia?
Myös lemmikkien ruokien sisällöt kiinnostavat minua. Törmäsin tällaiseen artikkeliin:
http://www.kulutus.fi/artikkelit/mita-murkinaksi-mirrille-ja-mustille/
Sekä tutkimukseen erilaisista jäämistä lemmikkien elimistössä:
http://www.ewg.org/reports/pets
Lemmikkien ruoat ja käyttötavarat saattavat siis sisältää vähän mitä vain, koska näille ei ole määrättyjä laatukriteerejä tai rajoitteita, eikä olemassa ole asiaa valvovaa tahoa... Lisäksi murkinan kehittelyssä käytetään eläinkokeita. Voiko olla näin?
Kimo: Onpas paljon kysymyksiä ja selvitettävää. Pyrin vastaamaan näihin. Tosin lajikkeiden välisistä eroista minulla ei ole minkäänlaista tietoa, joten sen jätän suosiolla väliin. Mutta valvonta ja eläinruoat, niistä tulee juttua. Kiitos hyvistä aiheista.
Minua kiinnostaisi viineihin ja siidereihin lisattavat sulfiitit. Siskollani on astma ja sen oireet pahenevat sulfiiteista. Sulfiitittomia viineja ei kuitenkaan taida olla saatavilla. Oireita voisi valttaa kayttamalla vahasulfiittisia juomia, mutta etiketteihin ei tarvitse merkita muuta kuin 'sisaltaa sulfiitteja' ei siis maaria ollenkaan. Laakari neuvoi ostamaan luomuviineja, 'koska niissa on todennakoisesti vahemman sulfiitteja'. Olisi kuitenkin kiva saada aiheesta lisatietoa. Tiedan, etta sulfiitteja kaytetaan kirkastamaan viinia ja ilmeisesti ne vaikuttavat myos sailymiseen. Olisi kuitenkin mukava tietaa tarkemmin, mika niiden merkitys viinin ja siiderin valmistusprosessissa oikein on.
Elintarvikkeiden päiväyksistä olen käsittänyt, että jos kyseessä on "viimeinen käyttöpäivä" (=kala-, lihatuotteet) kyseessä todella on viimeinen turvallinen käyttöpäivä, mutta jos kyseessä on "parasta ennen" niin tuotetta voi käyttää terveyttään vaarantamatta, mikäli siis tuote muuten haisee,näyttää ja varovasti maistaenkin tuntuu olevan ok.
Kuningaskuluttajassa muistaakseni joku elintarvikeasiantuntija myönsi käyttäneensä jopa vuoden vanhaa kermaviiliä leivonnassa.
Mutta tätä asiaa voisi ehkä vielä valaista tarkemmin.
Olen alkanut käyttää kaverin vinkistä vauvaöljyä kuivan ihon kosteuttamiseen, ja alkoi kiinnostaa aineen koostumus. Ovatko vauvoille tarkoitetut tuotteet automaattisesti "turvallisempia", ja onko niiden sisältämiä kemikaaleja kuinka paljon tarkemmin säädelty?
Hei!
Hajuvesien kemikaaleista on ilmestynyt Amerikassa mielenkiintoinen tutkimus http://www.safecosmetics.org/article.php?id=644 -sivuilta (alalaidassa more information löytyy koko raportti).
Sun blogi on mielenkiintoinen!
Harrastan kirppisshoppailua -erityisesti tykkään haalia vanhoja astioita, purkkeja ja purnukoita - mutta välillä mietin, miten turvallisia vanhat (etenkin metalliset) astiat ja ruuanlaittovälineet ovat. Voiko niistä irrota jotain epämääräistä. Onko esim. ok käyttää hieman lohkeillutta emaliastiaa? Entä kulunutta alumiinikattilaa?
Kiitos kysymyksistä. Puran näitä vähitellen, mutta en välttämättä kysymisjärjestyksessä. Maija voi ensi alkuun kurkata vaikkapa nämä jutut, joissa on käsitelty astioita.
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/02/astioita-on-moneksi.html
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/03/kurkistus-mukiin.html
Hei Anja! Osaisitkohan auttaa tässä ongelmassa? Olen siirtynyt täysin valurautapannujen käyttöön mutta on yksi ruoka jota en saa onnistumaan ja se on ranskalainen munakas.Käytän voita ja kookosöljyä mutta munakas hajoaa aina pieniksi palasiksi. Mikä avuksi? Kiitos etukäteen! =)
En ole Anja, mutta minä suuntaisin katseeni kohti emaloituja pannuja. Valurautaa sisältä ja päältä helpommin puhdistettavia. Munakasta en ole vielä le Creusetillani tehnyt, mutta luulisin senkin onnistuvan.
Vastaus anonyymille ranskalaisen munakkaan ystävälle. Teen itse munakkaita aika satunnaisesti. Perheessä kun pidetään enemmän yhdeltä puolelta paistetuista munista. Jäin kuitenkin pohtimaan kysymystäsi, sillä (pitkän harjoittelun jälkeen) munakas kyllä onnistuu valurautapannussakin. Munakas kannattaa tehdä aika pienenä, vähintään 2 enintään 4-5 munaa. Sekoitan munat, veden tai kerman, lisään suolaa ja hivenen pippuria ja kaadaan pannulle, johon on sulatettu voita. Pannu saa aluksi olla varsin kuuma, mutta käännän lämmön melkein heti pienemmälle. En kauhesti raaputtele ja siirtele munakasmassaa, hieman toki. Annan hyytyä rauhassa. Huom. munakasta ei saa paistaa liikaa, sillä se kuivuu ja murenee. Käännän munakkaan lastan avulla kaksinkerroin, kun pinta on vielä kosteahko. En edes yritä kipata. :)
Kerro onnistuiko näillä ohjeilla.
Taidettiin Arin kanssa vastata ihan samaan aikaan. :)
Minulla on yksi emaloitu pannu, taitaa olla juuri tuo le Creuset, mutta jostain syystä ei ole noussut suosikiksi. Toisaalta juuri se pannu on turhan iso munakkaita varten. Mutta kannattaa varmaan kokeilla pienemmällä.
Hei Anja!
Haluaisin tietoa kynsilakoista ja kynsilakanpoistoaineesta ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin. Jotkut lapseni kavereiden äidit, hoitajat ym. lakkaavat välillä 5-vuotiaan tyttäreini kynnet ilman lupaa perustellen, että tottakai tytöillä pitää olla kynsilakkaa ja huulikiiltoa ym. Itsestäni verenpunaiset kynnet ovat aika järkyttävät sekä aikuisilla että lapsilla. Lisäksi olen huolestunut niiden sisältämistä kemikaaleista.
Hei!
Mulla aiheuttaa päänvaivaa koirankakka. Ehkä osaisit vaikka osaan kysymyksistä ottaa kantaa. :) Ydinkysymys kuulunee näin: Miten voi toimia mahdollisimman ekologisesti koiran jätöksiä korjatessa, kun mm. pääkaupunkiseudulla niitä ei saa laittaa biojätteiden joukkoon? Jos käyttää muovisia kakkapusseja, niistä syntyy hirveä määrä muovijätettä kaatopaikalle. Mutta mitä jos vaihtaa biojätepusseihin ja ne joutuu laittamaan sekajätteisiin, niiden taas on sanottu aiheuttavan kaatopaikalla metaanin syntymistä. Kumpi pahempi? Jätehuollot perustelevat lemmikkien jätösten pois jättämistä biojätteistä sillä, että haluavat taata korkean kompostointilaadun. Mitäköhän tällä tarkoitetaan, mihin kompostointijätettä käytetään, mitä haittaa lemmikkien jätökset siellä tekevät?
Ja viimeisenä kyssärinä. Clas Ohlsonilta saa koirankakkapusseja, joissa lukee: "Pussit ovat ympäristöystävällisiä ja myrkytentä polyeteeniä, joka voidaan polttaa. Pussit hajoavat myös auringonvalon vaikutuksesta." Onko tosiaan näin, voiko ko. pusseja pitää ekologisina, jos ne tehdään polyeteenistä? Sehän on muovia kuitenkin.
Terve!
Olipa mielenkiintoinen videoblogahdus http://www.youtube.com/watch?v=kh8JrtK9bC8 ja sieltä kuvauksesta mielenkiintoiset ja selkeät PDF-ohjeet muovimerkinnöistä. Kävinkin tutkimassa muovipurnukoita ja viitosta ja ykköstä löytyi. Ja sitten suomalainen hunaja PS-purkissa, joka kai sitten olisi 6 ja avoid-suosituksella. Voihan räkä.
Onhan noista muoveista ollutkin blogeja, mutta taisi olla aina yksittäisistä muoviongelmista. Olisiko tässä siis aihetta sopivaan yhteenvetoon noista eri laaduista? Kiinnostaisi myös sinun näkemys ovatko kuinka uskottavia nuo ohjeet.
Smart Plastics Guide (PDF)
http://www.healthobservatory.org/library.cfm?refid=77083
Understanding Plastic Codes
http://www.plasticfreebottles.com/pdf/Understanding-Plastic-Codes.pdf
Kiitos kysymyksistä. Vastaan näihin täsmäkysymyksiin täällä vieraskirjassa. Kynsilakat sisältävät aineita, jotka voivat herkistää. Tavallisesti herkistyminen näkyy kasvoissa eikä sormissa, kuten äkkisiltään luulisi. Käsillä näpelöidään kasvoja, joten iho voi alkaa oirehtia. Aiemmin kynsilakoissa saattoi olla ftalaatteja, mutta nyttemmin ne ovat kiellettyjä kosmetiikassa, mikä ei toisaalta takaa, etteikö niitä silti voisi olla - valitettavasti.
Kynsilakanpoistoaine on tavallisesti asetoni- tai etanolipohjaista, jossa on mukana jotain öljyä, jotta aine ei kuivata niin rajusti.
Mutta onko satunnaisesta kynsilakkauksesta terveyshaittaa? Tuskin, mutta varsin turhaahan se on, etenkin pienellä lapsella. En kyllä itse lakkaisi lapseni kynsiä.
Pipsan koirankakkakysymykseen paras ratkaisu taitaisi olla, että niitä kakkoja ei kerättäisi pusseihin lainkaan, vaan siirrettäisiin pikku lapiolla maastoon paikkaan, josta niistä ei ole haittaa, jonnekin puskan juurelle. Tai vaihtoehtoisesti kaivetaan sillä pikkulapparilla maahan. Ei pusseja, ei jätettä kaatopaikalle. En sitten tiedä, kuinka moni moiseen ryhtyisi. Voi tuntua hankalalta. Talvella tietty pitäisi keräillä, jos on hankia.
Kompostointiin ei saa laittaa ulosteperäisiä jätteitä, ei koiran eikä ihmisen. Tästä syystä maatuvat vaipatkin ovat jossain määrin turhia. Pieni kärjistys, mutta eihän siitä maatuvudesta kauheasti iloa ole, jos kerran ei saa laittaa kompostiin.
Nykyinen elämänmalli on ainakin toistaiseksi sellainen, että muovipusseja valitettavasti jätteisiin joutuu. Mielestäni koirankakkoja suurempi ongelma on ylipäänsä pakkausmateriaalin joutuminen kaatopaikalle.
Tro, kiitos linkeistaä. Muoveista olen ajatellut kirjoittaa, osittain on jo työn allakin. Voi kyllä kestää hetken.
Hei Anja, ja kiitos mielenkiintoisesta blogista!
Minua on pitkään kiinnostanut hiusvärien haitallisuus. Nyt olen pitänyt värjäämisessä taukoa ja aloittanut puhtaalta pöydältä Goldwellin Elumen-sarjalla, joka ainakin tuntuu huomattavasti tavallisia värejä vähemmän haitalliselta. Mutta kun en osaa tuota haitallisuutta arvioida muuten kuin tuntuman perusteella, olisi kiva kuulla kommenttejasi.
Kyseessä on siis pitkään hiuksissa kestävä suoraväri, jonka voi poistaa hiuksista tarkoitusta varten suunnitellulla Return-aineella. Laitan tähän muutamia INCI-listoja sinulle esimerkeiksi:
Värimassat:
Aqua, propylene carbonate, alcohol denat., lactic acid, hydroxypropylated polysaccharides, dimethicone copolyol, sodium hydroxide, parfum. May contain: adic black 1, acid red 52, yellow 10, ext. violet 2, orange 4, red 33.
Return:
Aqua, alcohol denat., propylene glycol, benzyl alcohol, PEG-8, butylene glycol, hydroxypropyl methylcellulose, behentrimonium chloride, ethanolamine, isopropyl alcohol, phosphoric acid, parfum.
Prepare, esikäsittelyaine:
Aqua, lactic acid, sodium hydroxide, parfum, PPG-26-buteth-26, PEG-40 hydrogenated castor oil, cetrimonium chloride, styrene/VP copolymer.
Hei Anja!
Hyvää asiallista asiaa hiusväreistä. Itse teen töitä suurella enemmistöllä kasvivärien kanssa, joskus pakon edessä kuvaamillasi semi-väreillä. Olisi kiva jos juttujesi yhteydessä kertoisit, että on siis myös olemassa luontoäidin täysin myrkytön ja kemikaaliton vaihtoehto myrkkyvärjäämiselle. Sinullekkin, jos tahdot ruskeaasi syvemmäksi! :)
Kiitos viestistäsi HUVIlassa.
Hennaväreistä olen kirjoittanut täällä:
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/01/hennaa-hiuksiin.html
Toivottavasti et käytä markkinoinnissa termejä "kemikaaliton vaihtoehto" tai "myrkkyväri". Kasvivärit eivät ole kemikaalittomia. Kyseessa vain ovat luonnosta peräisin olevat kemikaalit.
Ei voida myöskään puhua "myrkkyväreistä", sillä allergisoiva, ärsyttävä tai haitallinen on eri asia kuin myrkyllinen.
Kasvivärit ovat vaihtoehto, mutta ei mitenkään välttämättömyys. Mielestäni esimerkiksi kauniita harmaita ei tule peittää millään värillä. Minulla ole pienintäkään suunnitelmaa alkaa tärväämään luonnon minulle antamia värejä. :)
Hei,
mitä mieltä olet hoitavia tuotteita sisältävästä + 230 asteiseksi kuumenevasta suoristusraudasta? (Remington, Suoristaja S9950 Shine Therapy)
Hei Anonyymi,
Tuote ei ole minulle tuttu, joten en osaa siitä sanoa oikein mitään. En käytä edes hoitoainetta, joten en laittaisi aineita suoristusraudallakaan.
Ostin juuri Vihreän Kosmetiikan palashampoon. Ohjeessa lukee, ja myyjäkin kertasi asian erikseen ostotilanteessa, että noin 10 pesukertaa kestävä tahmaisuus ja "likainen vaikutelma" ovat todennäköisiä, ja se kuulemma johtuu kemikaalien poistumisesta hiuksista. Olisin kiinnostunut tietämään, pitääkö väite paikkansa ja jos, niin miksi? Ensimmäisen pesukerran jälkeen hiukset todella tuntuvat vahamaisilta, vaikka eivät likaisilta näytäkään. Haluaisin mielelläni käyttää sulfaatintonta hiustenpesuainetta, mutta tämän tuntuisia hiuksia ei kyllä kauan viitsi kestää!
Penni
Hei Anonyymi,
En kyllä täysin ymmärrä logiikkaa. Mistä kemikaaleista on kyse? Mitä aineita palasampoo poistaa, mutta tavallinen sampoo ei?
Jos palashampoo poistaa hiuksista enemmän kuin tavallinen sampoo, eikö palasampoo silloin ole jytympää tavaraa? Vai onko niin, että palasampoosta jää jotain hiuksiin?
En kyllä osaa sanoa, mistä on kyse. Voihan siihen joku selitys olla. Kannattaa kysyä suoraan myyjältä, valmistajalta tai maahantuojalta. Kuulostaa erikoiselta.
Hei!
Muistaakseni noissa palashampoissa ensimmäinen aine listassa on sodium palmite, tai sen tapainen. Saippuoitua palmua?
Toivoisin tarkempaa juttua muoveista. Ovatko PDHD ja PE-LD täysin turvallisia?
Kiitos informatiivisesta blogista, olen myös tutustunut kirjaasi.
Löysin mielenkiintoisen dokumentin joka kannattaa katsoa, se on myrkyistä joita on vaatteissa ja leluissa esimerkiksi.
http://areena.yle.fi/video/1261133
Kiitos Saara kommenteista.
Palaan kysymyksiisi myöhemmin.
Linkki dokumenttiin on todella mielenkiintoinen. Kiitos siitä! Vinkkaan lukijoitakin.
Ole hyvä! Oli todella mielenkiintoinen tosiaan.
Hei!
Tuosta em. dokumentista nousi mieleen pari kysymystä. Lähtevätkö vaatteiden myrkkyjäämät pois kun ne pesee? Vaikka itse olemme jo kauan pyrkineet vaimoni kanssa välttämään mm. Aasiassa tehtyjä vaatteita ja tavaroita, niin olemme kuitenkin saaneet lahjaksi vaatteita ja ennen kaikkea pieni lapsemme on saanut lahjaksi vaatteita ja leluja, jotka on tehty mm. Kiinassa.
Toinen kysymys olisikin, että leluista myrkyt eivät varmaan lähde pelkällä pintapesulla?
Hyvä kysymys.
Vaatteista aineet lähtevät pesussa. Tuttavani sai vuosia sitten uusista pitkiksistä ihottumaa jalkoihin. Hän pesi vaatteet kolmeen kertaan (vähempikin olisi varmaan riittänyt), eikä ongelmaa enää ollut.
Vauvanvaatteet kannattaa pestä ennen käyttöä. Toki on viisaintä välttää moisten tuotteiden ostoa, mutta lahjojen suhteen homma ei tosiaan toimi.
Lelut on sitten eri asia. Tämä on sitten omaa päätelmääni, minulla ei ole tästä faktatietoa. Muovista irtoaa pehmittimiä vähitellen. Pintapesu voi poistaa irtoavia aineita, mutta tuskin kokonaan. Jos esimerkiksi muoviesine haisee, siitä irtoaa koko ajan aineita. Näin voi tapahtua vanhojenkin esineiden kohdalla.
Ovatko teräksiset ruokalautaset ym. turvallisia käytössä?
Hei Anja, haluaisin saada lisää tietoa inkiväärin käytön ongelmista raskausaikana. Eviran suositus viime keväältä kehottaa välttämään inkivääriä sisältävien elintarvikkeiden käyttöä. En ymmärtänyt mihin tutkimuksiin nämä perustuvat, mitä on "runsas" käyttö, puhutaanko vain prosessoidusta inkivääristä vai koskeeko se myös raakainkivääriä. Olisin kiitollinen jos selventäisit asiaa. Mielenkiintoista olisi myös kuulla, mitä kaikkea on joskus kielletty ja miksei esim. torjunta-aineista, natriumglutamaatista jne. ole mitään mainintaa missään.
elina
Hei Anja!
Kiitos hyvästä ja asiapitoisesta blogista. Postauksen aiheena minua kiinnostaisivat kestopigmentoinnit - harkitsen parhaillani kulmien kestopigmentoimista, mutta toki värikemikaalit mietityttävät. Miten k.pigmentointivärit vertautuvat tatuointiväreihin, onko niiden osalta mitään valvontaa/ säätelyä yms? Olisiko kemikaalialtistuksen kannalta parempi värjätä kulmakarvansa kuukausittain vai ottaa kerran kestopigmentointi 2-5 vuodeksi?
Keskustelupalstojen perusteella meno kestopigmentointien osalta on aika kirjavaa ja villiä (ainakin ollut, nykytilanne ehkä parempi?), osa asiakkaista on esim. saanut kulmat/ rajaukset tietämättään tatuointivärillä, eikä näin ollen pääse niistä koskaan eroon, joka voi olla aika rankka juttu, jos lopputulos on hutiloitu.
Anja, tiedätkö mitään siitä että Laser-tulostimista tulisi jotain haitallista ainetta ihmisille? - Itse en mokomasta hätkähdä kun printterini (2 kpl) ovat niin rakkaita, mutta eräs ystävä on huolissaan.
JA:
Upee blogi sulla, kun pitkästä aikaa taas katsoin...
Kiitos Admin!
Nyt kysyit sellaisen asian, että pakko selvittää. Ainakin entisaikaan tulostimista vapautui otsonia. Sen pystyi ihan haistamaan työpaikan tulostimen vieressä. Minulla ei ole tietoa, vapautuuko otsonia myös lasertulostimista, mutta eiköhän se jostain selviä. Mielikuva on, että nykyiset (varsinkaan pienet) tulostimet eivät tässä suhteessa ole ongelmallisia. Otsoni on aine, joka yläilmakehässä on hyvä juttu, mutta alailmoissa ei. Se reagoi helposti. Hm. Taidankin kirjoittaa vähän laajemman jutun otsonista. Kiitos aiheesta.
Löytyi tällainen vaihtoehtoväen tuote, jolla otetaan rahat pois heiltä, joilla sitä liikaa on. Vai toimiiko se oikeasti?
http://www.lootuskauppa.fi/epages/OVK.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/27052009-143228/Products/1336/SubProducts/1336-0004
Energisoi juomavetesi nanopodilla ja sitten tulee aika hurjia väitteitä:
- Nanopod energisoi juomaveden muuttamalla hanaveden pH-arvoa emäksiseksi (8.4 - 9.5),
- ionisoi veden atomit
- Nanopod rikkoo vesimolekyylit pienimpään mahdolliseen kokoon, jolloin vesi imeytyy elimistöön helposti ja nopeasti
- Nanopod -vesi voi auttaa mm. detoksifioimaan kehon myrkkyjä
- ummetukseen
- päänsärkyyn
- kohottaa immuunivastetta
- suojaa DNA:n vaurioitumiselta
- parantaa keskitymiskykyä
- ja niin edelleen.
40 euroa ja kaiken tämän saat. Lootuskauppa on luomu- ja superfoodväkeen keskittynyt pulju, joka mainostaa myös vaihtoehtohoitoja voimallisesti.
Pienen jutun jos saisi nanopodin mainioista ominaisuuksista, vai ovatko nykyisen kemian/luonnonlakien vastaisia?
On siellä muutakin mielenkiintoista, mm. ruuan zappikaattori, joka poistaa bakteerit ruuasta 1000 Hz:n magneettipulssilla (??)/ taajuudella.
-puhdistaa ruoka ja juomat (mm. vesijohtovesi) viruksista, bakteereista, polyypeista, loisista ja loisten munista
-hajottaa vaarattomaan muotoon suurimman osa ruuan ja juomien sisältämistä hyönteismyrkyistä, kasvinsuojelumyrkyistä ja homemyrkyistä
Bonuksena hoitaa kipeitä niveliä, lihaksia tai vatsaa.
Hinta vain 157 euroa, joten ei kai tuohon hintaan myydä toimimatonta tuotetta ;)
Huisi aihe - Nanopod ja zappikaattori. Pakko tarttua jossain välissä. Kiitos aiheesta.
Mielenkiintoinen ja asiallinen blogi!
Toivoisin juttua mikroaaltouuneista kun niistä joskus väännetään. En usko että ne täysin haitattomia ovat. Ovatko mikrovalmistajat pimittäneet tutkimustuloksiaan?
Hei Anja!
Olen seurannut erinomaista blogiasi jo pitkään ja silloin tällöin kommentoinutkin, tosin anonyyminä ja sellaisena toistaiseksi pysynkin. :)
Tavoitteeni on päästä eroon muoviesineistä keittiössä, mutta nyt keittiööni eksyi hellalla käytettävä maidonvaahdotin
http://www.jeffsreviews.com/Images/household%20may09/bodum%20sml/chambord%20milk%20frother%20med.jpg
jonka vaahdotusosa ja kannen sisäpuoli on 07-muovia. Itse kannu on ruostumatonta terästä ja petyin, kun luulin saaneeni maidonvaahdottimen, jonka kaikki osat ovat terästä. Kannun muoviosassa on merkintä 07 POM eli kyseessä on ilmeisesti jonkin sortin sekoitemuovi.
Maidonhan voi kuumentaa ensin ilman kantta teräskannussa kuumaksi ja vasta sitten laittaa vaahdotusosan päälle, jolloin muovi on kuuman maidon kanssa tekemisissä varmaankin alle minuutin. Googlen mukaan 07-muovin maine on kyseenalainen, joten en tiedä onko huolelleni aihetta vai ei. En kyllä haluaisi juoda bisfenoli-a:lla terästettyä herkullista maitovaahtoa kahvini kanssa..
Osaatko sanoa, onko kannua turvallista käyttää päivittäin vai palautanko kannun kauppaan?
- Anonyymi, joka on perso kahville
Hei, blogisi sisältää tosi tärkeää asiaa!
Kuulin, että TV:stä on tullut hiljattain ohjelma muovien sisältämistä palonestoaineista. Ohjelmassa on ilmeisesti haastateltu myös sinua. Voitko/Osaatko kertoa, mistä ohjelmasta on kyse? Ehkä se olisi vielä YLE Areenassa... Kiitokset etukäteen!
Kahville persolle vastaan, että nyt tuli tosi paha kysymys. En osaa sanoa, lähteekö tuosta muovista jotain. Toisaalta se on elintarvikekäytössä, suurin osa laitteesta on terästä ja vain pieni osa muovia. Eikä maito ole kauaa vaahdottimen kanssa tekemisissä. En kyllä itse olisi erityisen huolissani asiasta. Yksi mahdollisuus on kysyä vaikkapa Tullilaboratoriosta, ovatko testanneet ko. keitintä.
P.P.lle tiedoksi, että en ole ollut mukana ohjelmassa, jossa on käsitelty muovien palonestoaineita.
Kiitos vastauksesta, Anja!
Käytän maidonvaahdotintani tästä lähtien melko huoletta. Se on tanskalaisen "hyvän" firman valmistama, mutta sehän ei takaa nykyään enää mitään. Valmistaahan suomalainen Iittalakin osan tuotteistaan esimerkiksi Thaimaassa, joten saamani maidonvaahdotin voi olla vaikka kiinalainen, mistä sitä tietää.
Nykyisin on ehkä parempi olla liian tarkka kuin luottaa siihen, että "jos jokin asia olisi vaarallinen, ei sitä saisi myydä". Jos tuo usein kuultu väite olisi totta, esimerkiksi lasten leluissa ei käytettäisi ftalaatteja ja vauvojen tuttipulloissa ei olisi bisfenoli-a:ta.. On hyvä olla kriittinen ja ottaa asioista selvää, mutta ilman turhaa paniikkia. Siksi luenkin tätä blogia säännöllisesti!
-Sama kahvista tykkäävä anonyymi
Tämän ajankohtaisen ronaldmcdonald-paran kaappauksen kirvoittaman kirjoituksen löysin IL:n sivuilta.
Siinä mainitun pirtelön ainekset kuulostavat melko hurjilta.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä nämä ainekset kertovat kemistille? Ovatko ne oikeasti syötäviä aineita? Mitä tapahtui yksinkertaiselle maitojäätelö-marjasekoitukselle??
"Jos joku muuten luuli että pikaruokaloiden "mansikkapirtelössä" on edes ripaus mansikkaa niin tässä burger kingin resepti, jolla mäkkikin epäilemättä valmistaa pirtelönsä:
"amyl acetate, amyl butyrate, amyl valerate, anethol, anisyl formate, benzyl acetate, benzyl isobutyrate, butyric acid, cinnamyl isobutyrate, cinnamyl valerate, cognac essential oil, diacetyl, dipropyl ketone, ethyl acetate,
ethyl amyl ketone, ethyl butyrate, ethyl cinnamate, ethyl heptanoate, ethyl heptylate, ethyl lactate, ethyl methylphenylglycidate, ethyl nitrate, ethyl propionate, ethyl valerate, heliotropin, hydroxyphenyl-2-butanone (10 percent solution in alcohol), a-ionone, isobutyl anthranilate, isobutyl butyrate, lemon essential oil, maltol, 4-methylacetophenone, methyl anthranilate, methyl benzoate, methyl cinnamate, methyl heptine carbonate, methyl naphthyl ketone, methyl salicylate, mint essential oil, neroli essential oil, nerolin, neryl isobutyrate, orris butter, phenethyl alcohol, rose, rum ether, g-undecalactone, vanillin, and solvent."
Että Bon Appétit"
Hei!
Kiitos hyvästä blogista!
Olen aivan pulassa näiden elintarvikkeissa käytettävien muovien ja niiden merkintöjen kanssa. Mistä voisi löytää suomenkielisen ohjeen kuluttajalle, joka haluaa mahdollisimman vaaratonta muovia?
Ongelmani on nimittäin eväsrasioissa. Puolisoni vie lounaan mukanaan töihin ja lämmittää ruuan siellä. Minkälainen rasia hänelle kannattaa hankkia? Et varmaan saa mainostaa, mutta lieköhän Tupperware turvallinen? Sen rasioiden kannet ainakin pysyvät kiinni eikä vetelä valu ulos.
Meillä on vanhoja Sarviksen mukeja. Ovatko ne turvallisia käyttää?
T: Meri
Hei Meri,
Lähtökohtana on, että jos tuote on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeiden kanssa, sen on oltava tehty elintarvikekelpoisesta materiaalista. Mutta tiedon kasvaesssa vaatimustaso materiaaliellekin kasvaa. Olet varmaan huolissasi bisfenoli A-sta, jota saattaa irrota polykarbonaattiastioista. Sen merkki on PC.
Eväsrasiaksi hankkisin mikrokelpoisen rasian jostain tunnetusta merkistä (ei mitään halpis kiinalaista).
Yksi vaihtoehto on lämmittää ruoka tavallisella lautasella ja huuhtaista se aterian jälkeen (tai tuoda kotiin tiskikoneeseen), jos ei halua muovirasiassa lämmittää.
Itse en muoviastioissa ruokaa kuumentele, lukuunottamatta esim. marjojen sulatusta. Mutta silloinkin lämpötilat pysyvät tosi alhaisina.
Mikrokelpoinen rasia tai tavallinen lautanen.
Ai niin. Wikipediasta löytyy yhteenveto muovilaaduista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi
Täällä vastauksia materiaaleista:
http://www.evira.fi/portal/31619
En nyt muista, mitä materiaalia Sarviksen mukit ovat, kurkkaapa pohjasta. En kyllä niistä olisi huolissani.
Terve, Anja! Luin äsken juttusi, jossa oli kuvia satiinihaalareihin sonnustautuneista naisista. Minulle tuo juttu oli sen verran nostalginen ja kaihoisa, että annoin siitä kommenttia siellä kasarimeininkiä -osastolla...
Kiitos Anonyymi, pitääpä kommentoida sinne.
Terve, Anja! Lähetin sinulle äsken sähköpostia...
Terve, Anja! Kävin jättämässä pari kommenttia sille sivulle, joka on otsikoitu nimellä "kasarimeininkiä". Asiasta toiseen: Löysin pitämäsi blogin ihan sattumalta. Laitoin kuvahakuun sanan "discohaalari". Tuon sanan ansiosta minä nyt tässä kirjoittelen. Minulla on tapana etsiä mielenkiintoisia blogeja sillä tavalla, että laitan jonkun kiinnostavan sanan kuvahakuun...
Kiitos loistavasta blogista!
Mitä mieltä olet asunnoissa käytettävistä muovimatoista? Nämä ovat kai ainakin jonkinasteinen terveysriski?
Häviääkö muovimattojen pahimmat yhdisteet vuosien kuluessa? Kai myrkyilläkin on jokin puoliintumisaika?
Kiitos tuosta fluorijutusta. Hampaisiin liittyen ehdottaisin juttua ksylotolista ja etenkin ksylitolivalmisteista. Ksylitolihan tunnetusti on hampaille hyväksi, katkaisten syomisen jälkeen happohyökkäyksen. Olen kuitenkin huomannut, että nykyiset ns ksylitolivalmisteet sisältävät hurjan paljon kaikenlaisia ainesosia ja runsaasti muita sokereita. Mahtavatko ne kumota ksylitolin hyvät ominaisuudet? Jossain vaiheessa esim Jenkki purkan koostumusta on muutettu ja ksylitolia itse tuotteessa on enää kovin vähän. Samalla kaupassa myydään huomattavasti kalliimpaa ns parempiksylitolista tuotetta.
Xylitolista.
Miten on, jos ostaa kaupasta purkillisen puhdasta koivusokeria ja syö sitä lusikallisen aterian jälkeen, vai pitäisikö sitä imeskellä 10 minuuttia?
Silloin ei ainakaan saisi ylimääräisiä lisäaineita.
Hei! Sinun blogisi on mielenkiintoinen, luen sita kun itsekin puuhailen tallaisten asioiden parissa. Olet kirjoittanut paljon muovien lisaaineista, ja ajattelin etta sinua voisi kiinnostaa seuraava artikkeli http://ehp03.niehs.nih.gov/article/info%3Adoi%2F10.1289%2Fehp.1003220
Kiitos positiiviesta palautteesta ja linkistä! Artikkeli vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. Tutustun siihen taatusti.
Hei! Kiitos mielenkiintoisesta blogista. Nyt kun aurinkosuojalle on taas tarvetta, olen etsinyt aurinkovoidetta, jossa olisi fysikaalinen suoja ilman mikropigmenttejä, tuloksetta. Sillä eikös mikropigmentit ole vain toinen nimitys nanopartikkeleille, vai onko kyseessä kaksi eri asiaa?
Kiitos Sanneli kommentista.
Mikropigmentit kyllä viittaavat nanopartikkeleihin. Titaanidioksidi on valkoinen pigmentti, jota käytetään muun muassa maaleissa. Iholle levittynä se tekee ihostakin valkoisen. Jotta kalkkilaivan kapteeni-efekti vältetään, pigmentit lisätään tuotteeseen mahdollisimman pienikokoisina. Näin tuote on läpikuultavampi. Toisaalta olen lukenut tiedon, jonka mukaan aurinkovoiteiden titaanidioksidipartikkelit eivät läpäise tervetä ihoa. Aurinkovoiteet askarruttavat myös minua. Selkeää vastausta niistä ei ole.
En ole itse mikään himogrillaaja, joten olen käyttänyt sekä kemiallista että fysikaalista suojaa, mutta aurginonottoni on tosiaan hyvin satunnaista. Jos ottaisin aurinkoa enemmän, käyttäisin fysikaalista suojaa. Lapsilla ensisijaisesti vaatetus, toisijaisesti fysikaalinen suoja. Ihan pikkuisille vain vaatetus ja varjossa olo.
Kiitos nopeasta vastauksesta. Se valkoisuus on mielestäni pieni haitta, sillä voidetta tulee vain niille alueille joita ei voi vaatteilla suojata. Ehkä kannattaa siis etsiä fysikaalista suojaa, joka jättää ihon mahdollisimman valkoiseksi, jos haluaa välttää nanopartikkeleita ;)
Tässäkin blogissa on viitattu vanhaan Kemia-lehteen, jossa on juttua aiheeseen liittyen:
www.kemia-lehti.fi/pdf/kem108_nano.pdf.
Mahtaako tuoreempaa, kotimaista tietoa olla saatavilla?
Ehtisitkö paneutua eu:n yrttidirektiiviin?
Tässä kohiseva journalistinen pläjäys aiheesta
http://www.magneettimedia.com/?p=5803
Tykkäisin kuitenkin lukea sinun kantasi asiaan kun olen ollut panevinani merkille, että täältä saa asiallista tietoa :)
Olisi kiva tietää miksi ja mihin kaikkeen se vaikuttaa!??
Jotenkin tuntuu, että tässä ollaan samoilla linjoilla kuin luonnonkosmetiikan kanssa. Kaikkea myrkkyä saat hiusvärin nimissä tunkea päähäsi, mutta henna, joka on luonnontuote, kielletään. Koska joku nero keksi testata, että kun rotalle syötetään tarpeeksi paljon hennaa; se mokoma kuolee siihen..
Ja alinnanvapautta tässä rajoitetaan ankaralla kädellä..
Kiitos jo etukäteen ;)
Ongelma tämäkin...haiseva tietokonepöytä ja muut ilmanraikastajat.
En tiedä oletko jo jossain kirjoittanut "ilmanraikastajista", mutta jossain määrin tuoksuille herkistyneenä kummastuttaa hajusteiden käyttö ymmärrettävästä syystä vessoissa ym. Mutta ilma ei niistä kyllä raikastu, aiheuttaa vaan hengenahdistusta. Mitä nämä aineet oikein on...
Kierrätys on hyvä juttu, mutta nyt en tiedä mitä pitäisi tehdä kun sosialisoimme mieheni vuokralla olleesta asunnosta tietokonepöydän, jossa oli kiinnitetty jonkin sortin hajuste. Epäilen että ko. aine on jotenkin imeytynyt materiaaliin,koska tämän viestin kirjoittaminenkin tuntuu jo ylivoimaiselta. Tietääkseni tietokonepöydät harvemmin itsestään haisee. Minun kannaltani pöytä on siis ongelmajätettä, pitää kahdesti harkita kiikuttaako tämän suoraan kaatikselle vai kierrätyspisteeseen...josta joku voi saada taas hengenahdistusta ja päänsärkyä, mitä en kyllä soisi kenellekään.
Järkkyä ajatella, miten paljon hajusteita lastenkin nenän ulottuvilla pidetään. Oli ihan kiva selitellä kylässä kovaan ääneen hajua ihmettelevälle lapselle, että ihmisten kodeissa tuoksuu erilaiselta ja toisissa käytetään vessatuoksuja ja meillä ei.
Miesten dödöissä voisi olla myös merkintä erittäin tehokas anopinkarkoite tai anoppipositiivinen, jotta olisi helpompi valita haluttu dödö kyläreissuja varten. Vaimonkarkoite on kyllä jo uhkarohkea valinta :).
Raikasta ja puhdasta kesäilmaa kaikille toivottaen RiittaR
Ostan paljon vaatteita ja asusteita kirppiksiltä, ja toisinaan niihin on pinttynyt sellainen vanhan vaatteen tuoksu. Minua kiinnostaisivat tekstiileille markkinoidut hajunpoistosuihkeet (esim. tällaiset: http://findogs.planeetta.com/kauppa/product_details.php?p=1128). Toimivatko ne, mihin teho perustuu ja kuinka tuhteja myrkkyjä mahtavat olla?
Erään toisen ruokablogaajan kanssa totesimme pitävämme molemmat Wanhan Ajan Tervajäätelöstä. Pidän myös tervalla maustetuista snapseista ja se toi mieleeni, että tervaa voisi kokeilla myös ruoanlaitossa.
Ennakkoluuloni sanovat, että tervassa on karsinogeenisia aineita, mutta myös että suurin myrkky tervasnapsissa on etanoli.
Uteliaisuuteni taas kysyy onko kaikki terva elintarvikekelpoista, pitääkö sille tehdä jotain ennen syömistä/juomista ja jos ei niin osaisiko joku sanoa mistä elintarvikekelpoista tervaa saa?
(Tämä juttuehdotus on kipeä päähänpisto, mutta oikeasti myös kiinnostaa.)
Hesarissa oli juttu kemikaalikanasta. On totta, että oluttölkkiä ei ole suunniteltu tuohon käyttöön, mutta minusta tuntuu, että nyt ollaan taas hieman liian IIK-SE-ON-KEMIKAALI-asenteella liikkeellä. Kovin moni tuota tuskin syö joka päivä. Mitä mieltä olet?
Ja voihan sen oluen siirtää rosteriseen tai keraamiseen astiaan.
Hei! Toinenkin lukija kaipasi hiukan lisätietoa fluorista. Luin itsekin kaksi fluoriyhdisteistä kirjoittamaasi juttua, koska ystäväni juuri päätti jättää pois fluorihammastahnan tuon Fluori -suuri valhe -jutun perusteella. Näytin hänelle kirjoituksesi disinformaatiosta, mutta kuulemma päätös pitää, perusteella fluori on myrkky. Hän kaipasi tietoa fluorin kertymisestä elimistöön, joten minua kiinnostaisikin nyt tietää, onko tutkimusta olemassa, tai onko tuo kertyminen ylipäänsä ongelma.
Hei Anja! Taas huudellaan sinua apuun - internetin syöverit eivät kerro, olenko turhaan hysteerinen, vai onko vaistoni oikeassa.
Kyse on siis "banoffee-kakusta", eli banaanitoffeekakusta, jonka toffee valmistetaan keittämällä kondensoitua maitoa tölkissään jopa tuntikaupalla (ilmeisesti tämän voi tehdä myös mikrossa?!).
Banaanitoffee kuulostaa houkuttelevalta, mutta yhden kakun olen jättänyt maistamattakin vierasilla, kun kuulin, että se on juuri tätä. Liukeneeko siis alumiinitölkistä toffeeseen jotain kemikaaleja, vaikkei kondensoitu maito olekaan hapanta? Fiilikseni sanoo, ettei VOI olla terveellistä keittää alumiinisäilyketölkkiä tunteja, kun sitä ei ole kuumennukseen tarkoitettu.
Miten on, osaatko sanoa? Uskallanko maistaa herkkua ensi kerralla?
Olen miettinyt aivan samaa kuin johanna jo pitkään. Kondensoidusta maidosta tehty toffee kuulostaa herkulliselta, mutta mikäli tölkin sisäpinnoite sisältää bisfenoli-a:ta, ei 3-4 tunnin tölkin keittäminen voi olla kovinkaan terveellistä...?
Toffeeasia lienee sama asia kuin oluttölkkikanakin. Mutta eikö ratkaisukin ole sama: siirretään maito elintarvikelaatuiseen astiaan?
En oikein osannut päättää mihin ftalaattijuttuun olisin lisännyt kysmykseni, niin laitetaanpa tänne:
Juon päivittäin vinettoa (punaista suosien). Säästän ostamalla laatikko-kokoja. Voiko laatikkoon, kantopussukkaan tai tetraan pakattu vinetto sisältää terveydelle haitallisia kemikaaleja alkoholin liuottavan vaikutuksen vuoksi? Olisiko syytä pysyttäytyä lasiin pakatussa vinetossa?
Laatikkovinetot pakataan läpinäkyvään muovipussiin tai foliolta näyttävään hopean väriseen pussiin. Huomaan tätä kirjoittaessani, että tetrojen (tai foliopussien) sisäpintoja en ole katsonut, mikä lie siellä sitten on pintana...
Hei!
Kiitos blogistasi. Näitä asioita pitäisi tuoda enemmänkin esiin. Itse olen eniten huolissani kosmetiikasta. Tämä varmaan johtuu siitä, että olen allergisoitunut formaldehydille joten joudun tarkkailemaan tuoteselosteita.
Olet kirjoittanut hiusvärien PPD:stä ja tuli mieleeni, että minkälaisia aineita käytetään kulmakarvaväreissä? Onko ne käytännössä yhtä myrkyllisiä kuin hiusvärit?
Ripsi- ja kulmaväreissä ei saa käyttää ihan kaikkia väriaineita kuin hiusväreissä. Pahimmat, kuten PPD ja resorsinoli on siinä käyttötarkoituksessa kielletty. Mutta täytyyhän se väri jotenkin saada aikaan, joten käytössä on keinotekoisia värjejä, jotka eivät ehkä ole superherkistäjiä, mutta herkistäjiä kuitenkin, sukulaisaineita.
Kiitos nopeasta vastauksesta Anja.
Voisikohan kumakarvoja värjätä hennalla? Ei taida olla ainakaan yleistä.
En ole moisesta kuullut, mutta miksi ei? Vaikutusaika lienee aika pitkä? Ja väri punertava.
Itse värjäytin joskus kauan kauan sitten ripisiä (siis niillä ripsien kestoväreillä), mutta lopetin, kun silmäluomet ärtyivät. Ja siitä on niin paljon aikaa, että en ollut vielä näihin juttuihin edes perehtynyt.
Hei!
Kiinnostaisi kuulla mielipiteesi kynsigeelisarjasta nimeltä Bio Sculpture. Tämä löytyy heidän skandinavian sivuiltaan http://www.biosculpture.se/research.html ja tässä ilmeisesti incit http://www.biosculpturegel.co.uk/uploads/files/MSDandIngredients2008.pdf .
Hei Saira,
Incien mukaan sisältää metakrylaattiyhdisteitä ja aiheuttaa pitkäaikaisessa ihokontaktissa herkistymistä. Geelejä ei saada kesyillä aineilla aikaiseksi.
Bio Sculpture UV Curing Gel:
High boiling methacrylate ALG IRR
ALG = Allergy
IRR = Irritant
Toxicicty:
"Severe eye irritant.
Moderate skin irritant on prolonged
contact in sensitive individuals."
Bio Sculpture S-Gel
S24: Avoid contact with skin
S25: Avoid contact with eyes
R36: Irritating to eyes
R42: May cause sensitization by
inhalation.
R43: May cause sensitization by skin contact
Bio Sculpture Bio Bond (pikaliima)
Cyanacrylate - DANGER!
Glues skin and eyelids within seconds.
Should be kept out of childrens reach.
Moi.
Tässäpä uusi aihe, josta voisi kirjoittaa syväluotaavan jutun:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2012-0014+0+DOC+XML+V0//FI
Eli Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2012 toimista ruoan haaskauksen välttämiseksi: strategiat elintarvikeketjun tehostamiseksi EU:ssa
Strategiaan kuuluu muun muassa elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentäminen ja miten me saamme tämän yhdistettyä nykyiseen säilöntäaineettomuusmuotiin.
EU:n komission on huolissaan ruuan tuhlaamisesta ja edistääkö nykyinen luomu/luonnollisuustrendi tätä haaskausta vai miksi ruuan säilyvyysaikoja tulisi pidentää?
Hei! Kyselin aiemmin kulmakarvavärjäykseen tarkoitettujen värien turvallisuudesta.
Tästä keskustelupalstalta löytämästäni kirjoituksesta voisi päätellä, että ainakin Refectocil sisältää PPD-johdannaisia.
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/muoti-ja-kauneus/kropan-kohentajat/1782548/refectocil-kulmien-kestovari-musta/
Samaa olen lukenut myös naisten lehdistä. Eli kaipa värjääminen ei olekaan niin turvallista?
Toivoisin juttua lihavuutta aiheuttavista kemikaaleista. Suomalaiset ovat hyvin ylipainoisia, voiko osaselityksenä olla obsenogeenit, kuten teflon: http://en.wikipedia.org/wiki/Obesogen
Kuinka paljon suomalaiset altistuvat obsenogeeneille verrattuna muihin maihin, esim. ylipaino-USA:an tai normipaino-Italiaan?
Hei Anja,
kiitos blogistasi. Kirjoittasitko joskus kolloidista hopeaa sisältävistä luontaislääkkeistä ja muista tuotteista, joissa sitä mahdollisesti on? Kolloidinen hopea sisäisesti nautittuna on vaarallista ja (voi) johtaa tilaan nimeltä argyria. Hopean haitoista ei suomeksi ole kovinkaan paljon infoa tarjolla. Uskon, että sinun kirjoituksesi aiheesta saisi laajan yleisön.
Yst. terv. Fenneiu
Hei!
Kiitän mainiosta blogista ja kirjasta, ne ovat nykymaailmassa ainoita kanavia, joiden kautta normaali-ihminen voi saada selkeäsanaista tietoa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista.
Jonkun verran aihetta onkin sivuttu, mutta toivoisin vielä syvempää paneutumista Elumen -hiusväriin ja sen aineosiin.
Hyvää alkavaa kevättä!
Tarvetta olisi myös tiedolle nahkavaatteiden väri- ja käsittelyaineista. Nahasta tehtyjä asusteita kun ei oikein voisi edes vesipestä, jotta kemikaalit poistuisivat.
Hei!
Kiitos asiallisesta blogistasi.
Minua kiinnostaisi palmuöljy elintarvikkeissa. Olen bongannut sitä ainakin kuivatuista luumuista (myös öljyttömiä luumuja on) ja suklaamuroista ja se jättää ikävän kalvon suuhun. Miksi sitä lisätään ja onko sillä mitään oikeaa tarkoitusta tuotteissa?
Hei, Anja!
Minua kiinnostaisi tietää, mitä tarkoitetaan ionisoitumisella ja onko se sama asia kuin ionisaatio?
Nimittäin, kun joitain hiustenkuivaajia, lämpörullia ja ilmakihartimia mainostetaan ionisoiviksi (= tekee hiukset kiiltäviksi ja sileiksi). Itse olen ymmärtänyt asian niin, että ionisoituminen tapahtuu äärimmäisen korkeassa lämpötilassa, jossa aine muuttuu plasmaksi.
En ole fyysikko, enkä kemisti ja nyt kiinnostaakin se, että mitä tuolla ionisoitumisella siis tässä yhteydessä tarkoitetaan vai onko kyseessä vain iskevältä kuulostavalta mainossana? Kiitos!
Helinä
Hei,
Erityislapsen äitinä minua kiinnostaisi E-EPA -kapseleiden ensimmäinen E eli etyyliesterit. Ovatko mukitestit totta, eli voivatko etyyliesterit aiheuttaa siäselinvaurioita? Olisiko turvallisempi antaa triglyseridipohjaisia ravintolisiä?
Elumenista, INCIä tutkiessani havaitsin niiden sisältävän, "may contain", atsovärejä. Tämä kanta kannattaisi tuoda ilmi, jos kyseisestä värisarjasta tekee artikkelia :)
Hyvät sivut - kiitos!
Yksi asia jäi mietityttämään. Sivuillanne oli seuraava maininta:
Tints of Nature Permanet Colours
* sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
* sisältää aminofenoleita
* sisältää resorsinolia tai sen johdannaisia
Hiustuotteet.fi -sivuilla oli maininta, ettei Tints of Nature värit sisällä resorsinolia
http://www.hiustuotteet.fi/Tints-of-Nature/Tints-of-Nature-vaerit
Kumpihan tieto on oikein?
Kiittäen
Hellävaraista väriä etsivä
Kiitos kommentista. Lisäsin Tints of Naturen kestovärin aivan äskettäin listalle. Asia on niin kuin sanot. Tuote sisältää PPD:tä, mutta ei resorsinolia. Korjasin tiedon Hiusvärioppaaseen. En ole tarkistanut pakkauksia. (En aina luota pelkkään mainontaan, sillä joskus asia kierretään siten, että tuote sisältää johdannaisia, ei varsinaista ainetta.)
Kiitos vielä kommentista.
Hei Anja,
löysin sattumalta luomiväreistä teflonia. Okei, nehän eivät kuumene luomilla samoin kuin paistinpannut hellalla, mutta silti teflonin käyttö tässä yhteydessä kuulostaa jotenkin epäilyttävältä. Vai mitä sanot? Tässä esimerkkinä parin luomivärin inci:
Talc, Caprylic/Capric Triglyceride, Zinc Stearate, Ethylene/Acrylic Acid Copolymer, Sodium Dehydroacetate, Phenoxyethanol, Sorbic Acid, PTFE.
Caprylic/Capric Triglyceride, Talc, Zinc Stearate, PTFE, Ethylene/Acrylic Acid Copolymer, Sodium Dehydroacetate, Phenoxyethanol, Sorbic Acid.
Kyseessä ei ole mikään markettikama vaan ns. parempi meikkisarja, jota myydään Suomessa harvoissa paikoissa, mutta netistä saa helposti.
Pari kommenttia aiemmin Elumenin mainittiin saattavan sisältää atsovärejä. Miten pahana juttuna pidät sitä, mikäli väite on totta? Pahis korvattu toisella pahiksella?
Kiitos vinkistä. Olen jostain muualtakin kuullut, että kosmetiikassa käytetään PTFE:tä, mutta en ole itse ilmiöön törmännyt. Pitääpä selvittää. Sinänsä aineesta ei luomivärissä suurempaa haittaakaan ole. PTFE on erittäin reagoimaton ja kuten mainitsit, eihän se tuossa tarkoituskessa kuumene. :) Mutta yhtä kaikki, miksi käyttää aineita, joiden valmistuksessa käytetään haitallisia aineita. PTFE:n raaka-aine on ikävä.
Atsovärejä on erilaisia. Osa niistäkin voi herkistää, kuten on huomattu esimerkiksi tekstiilien kohdalla. Vaatteesta voi saada iho-oireita. PPD on kuitenkin siinä mielessä ikävä, että reaktiot voivat olla tosi rajuja. Käsittääkseni atsovärit eivät tässä mielessä ole niin pahoja, vaikka voivatkin herkistää. Minulla ei myöskään ole tietoa siitä, miten helpoisti herkistyminen tapahtuu.
Juttuvinkkiä pukkaa:
Oriflamen sertifioitu luonnonkosmetiikka-sarja Ecobeauty. Luonnollista vai ei?
Keittiövälineet kemikaalimyrkyttävät - vain titaani turvallista?
http://www.naturalnews.com/036029_cookware_non-stick_chemicals.html
Anja hei, mitä sanot vedenkeittimestä, jonka runko on harjattua alumiinia? Voiko siitä irrota veteen jotain käytön myötä? Kyselee, Laura
Alumiinisia astioita on ollut käytössä iät ja ajat. Alumiinia voi irrota, jos neste on hapanta. Tästä syystä esimerkiksi mehumaijat ohjeistettiin vaihdettavaksi teräksisiin. Alumiinia voi hyvin käyttää muissa tarkoituksissa.
Talousvedestä
Hieman olen ihmetellyt ettei talousveden laatuvaatimuksissa ole määritelty mitään rajoja lipeälle jolla vesilaitokset yleisesti säätävät veden pH arvoa.
Mitenkähän muuten pientalojen boilerit ja muoviset käyttövesiputket sietävät lipeää kun vedenlämmittimien asetettu lämpötilä on yleisesti 80 astetta (putkistossa lämpötila 60 - 65 astetta legionella bakteerin välttämiseksi).
Hei! Minua kiinnostaisi asia hiuslakoista, aiheuttavatko ne terveyshaittoja ja jos, niin millasia? Itse kun tuppaan käyttämään lakkaa suuret määrät päivittäin, jonka takia sitä joutuu jonkin verran hengitysteihin jne, vaikka yritänkin välttää.
Kiitos hyvästä blogistasi!
Tuttavapiirissäni muutama ihminen on kertonut käyttäneensä Garnierin hurjasti mainostamaa mineraalideodoranttia. On kuulemma hurjan tehokas, mutta "pientä" sivuvaikutusta ilmenee... Aiheuttaa tosi pahaa allergiaa ja kutinaa kainaloihin. YKsi tuttavani sai dödön käytön myötä todella voimakkaan ja märkivän sieni-ihottuman, johon vaadittiin useampikin antibioottikuuri. Onko vain sattumaa, että lähipiirissäni on useampikin jolle näin on käynyt vai onko kyseisessä tuotteessa jotain pahasti pielessä? Googlettamalla löytyy useita keskusteluja joissa kyseistä deodoranttia on puitu. Garnier lupaa korvaukseksi uuden tuotteen samasta hintaryhmästä... Aika pieni hinta, ihosta joka ei näytä paranevan! Ei kiva juttu ollenkaan!
Hyvää kesän jatkoa!
Hei!
Minua kiinnostaisi tietää, onko Lunette kuukautiskuppien käyttö turvallista? Tuttipulloja koskevassa postauksessa oli mainittu että silikonista irtosi ftalaatteja. Lunette kuukupit on valmistettu 100% lääketieteellisestä(??) silikonista.
http://kuukuppi.fi/lunette-selene-koko-2-isompi.html
Hei!
Kiitos blogistasi, olen saanut täältä paljon hyödyllistä tietoa erityisesti hiusväreistä! En tiedä vastaatko täällä tämän tyylisiin kysymyksiin, mutta tarvitsisin pikaista apua. Eli siis,
Värjäsin hiukset viimeksi n. puoli vuotta sitten kampaajalla matrix merkkisellä punaisella värillä. Seuraavana päivänä päätäni alkoi polttaa ja nousi kuume.(Olin tätä ennen värjännyt hiuksiani pari vuotta kotona kevytväreillä ja kerran aikaisemmin tällä kyseisellä matrixin värillä kampaajalla ja ilman allergisia oireita). En ole tämän jälkeen uskaltanut enää värjätä hiuksiani ja nyt mietinkin, että haluaisin kokeilla kasvivärejä. Olen ajatellut värjätä K Pour Kariten värillä light blond. Hiukseni ovat kuitenkin haalistuneen punaiset, joten mietin, että uskallanko tehdä kampaajalla värinpoiston ennen tällä värillä värjäämistä? Onko värinpoiston tekeminen "turvallista", vaikka sain lieviä allergiaoireita kestoväristä? Haluaisin kuitenkin kovasti blondit hiukset, mutta tämän punaisen päälle tuskin kannattaa värjätä...
Kiitos paljon jo etukäteen ja hyvää kesän jatkoa!
Hei,
Jos olet allergisoitunut synteettisille väreille, kannattaa pysytellä niistä erossa. Toisaalta tällä perusteella ei voi tietää, mille olet allerginen.
Värinpoistossa pigmetit poistetaan ja punaisen kanssa voi tulla ylläreitä, näin olen ymmärtänyt. Sinuna menisin asiantuntevalle kampaajalle. Ekokampaajat värjäävät kasviväreillä. Pyydä kasviväriä, heillä voi olla myös synteettisiä vaihtoehtoja liikkeessä.
Vastaukset menevät vähän hassussa järjestyksessä, mutta toivottavasti jokainen löytää omansa.
Kuukupista kyselevälle:
Lääketieteellistä silikonia käytetään esimerkiksi sairaalaletkuissa. Jos epäilet kuukupin materiaalia, voit kysyä asiaa suoraan valmistajalta.
Hei anonyymi, joka kysyit talousvedestä
"Hieman olen ihmetellyt ettei talousveden laatuvaatimuksissa ole määritelty mitään rajoja lipeälle jolla vesilaitokset yleisesti säätävät veden pH arvoa.
Mitenkähän muuten pientalojen boilerit ja muoviset käyttövesiputket sietävät lipeää kun vedenlämmittimien asetettu lämpötilä on yleisesti 80 astetta (putkistossa lämpötila 60 - 65 astetta legionella bakteerin välttämiseksi). "
Lipeällä säädetään pH:ta, jolle on raja-arvot. Juomavesi ei tietenkään saa sisältää lipeää, saati sellaisia määriä, että putkistot tai laitteet kärsisivät. Silloin on jo ihmistenkin terveys vaarassa.
Hei!
En ainakaan pikaisella haulla löytänyt tästä asiasta sivuiltasi, joten kysyisin asiaa jota on pohdittu: onko natriumlauryylisulfaatilla (SDS) shampoissa ym. pelkästään vaahtoa tuottava psykologinen vaikutus vai osallistuuko SDS pinta-aktiivisena aineena myös puhdistukseen (rasvan poistoon)?
Hei.
Olen vasta herännyt seurailemaan INCI listoja. Olen atoppikko ja joudun käyttämään paljon erilaisia ihovoiteita.
Katsoinkin juuri eilen tuossa, että Orionin Aqualan L rasvassa on viittä eri parabeenia. Aloin heti miettiä että uskaltaakohan noita enää käyttää, koska käyttö on kuitenkin päivittäistä ja joudun laittamaan sitä aikalailla koko keholle.
"Useimmiten parabeeniallergian syynä ovat ihottumaan tai säärihaavoihin käytetyt lääkevoiteet." https://www.kosmetiikka-allergia.fi/prime_12.aspx
Perusvoiteiden lisäksi joudun välillä myös käyttämään erilaisia lääkevoiteita.
Mistähän mahtaisi siis löytyä atoopikoille sopivia ihovoiteita, joissa ei olisi parabeenejä tai muuta sellaista yhtä ikävää ainesosaa?
Miten löysin blogin vasta nyt?
Toivoisin asiaa glukoosi-fruktoosi-siirapista. Miksi se on niin 'bad' ja eikö sen käyttöä valvota mitenkään?
Hei, mites olisi näin lokakuussa, kun on Roosa -kuukausi, niin tuoda esiin pinkwashia? Elikkä myydään Roosanauha merkittyjä tuotteita, vaikka nämä sisältävät itsessään aineita joiden on todettu aiheuttavan rintasyöpää ja monia muita elimmistölle haitallisia vaikutuksia.
Hei Anja!
Blogisi uskollisena lukijana käännyn puoleesi kun en löydä tietoa mistään muualta.
Siis, haluaisin ostaa useammin naudanlihasuikaleita mutta lähes poikkeuksetta joka pakkauksessa osa suikaleista on ruskehtavia, jopa vihertäviä on tullut vastaan. Uskaltaako niitä syödä? Ne eivät haise mitenkään pahalle mutta jotenkin vaisto sanoo, että vihertävää liha ei ole syötävää. Ongelma on vain siinä, että kaupan joka ikisessä pakkauksessa on aina harmaata lihaa. Tähän mennessä olen nyppinyt harmaimmat kohdat pois ja käyttänyt loput.
Joten kysymys on, että mistä tiedän milloin lihaa uskaltaa syödä ja milloin ei ja kuinka harmahtavan vihreää lihan pitää olla jotta sitä ei voi syödä?
Yritin etsiä tietoa netistä mm. Eviran sivuilta mutta en löytänyt.
Hei!
Ensin kiitos blogistasi:) minulla olisi pieni kysymys. Tajusin, et mulla on makkarin verhoissa Eurokankaasta ostetut lyijypainot. Olisiko syytä hankkiutua niistä eroon?
En löytänyt paistinpannuartikkelistasi kommenttia keraamisella pinnotteella päällystetyistä pannuista. Itselläni on ranskalainen kallis valurautapannu, joka on pinnoitettu näin. Ovatko ne turvallisia myös korkeissa lämpötiloissa? Nyt on tullut näin pinnoitettuja pannuja muistakin materiaaleista esim. alumiinista.
Toinen asia, joka on mietittyttää on styroksista valmistetut kylmälaukut. Olen käyttänyt niitä myös parvekkeella talvella elintarvikkeiden säilyttämiseen, koska jääkaappini on niin pieni. Irtoaako laukusta mahdollisesti jotakin ruokaan, jos pidän esim. juureksia paperipussissa ja laukussa? Ovatko muovista tehdyt laukut yhtään parempia? Tylsän raskaita ne vain ovat.
Vielä kolmantena asiana kysyisin kahvinkeittimistä. Olen pitkään etsinyt keitintä, jossa edes suodatinpidike olisi tehty metallista siinä onnistumatta( tai irtosuodatinta) Mahdollisimman vähämuovisia suodatin-kahvinkeittimiä on vaikea löytää. En jaksaisi aina käyttää lasista pressopannua. Vesisäiliöthän ovat aina jonkinlaista muovia. Siinä vesi ei tosin seiso pitkään ja on kylmää.
Vielä viimeiseksi, irtoaako muovista koko eliniän kemikaaleja vai onko turvallisempi käyttää esim. vanhaa kahvinkeitintä kuin ostaa uusi? Nykyään laitteissa on taas paljon melamiinia ja ABS muovia, joista harvemmin puhutaan. Ovatko huonompaa muovia kuin esim. 2 ja 5, joita olen pyrkinyt suosimaan käyttämäni muovin kohdalla.
Vastauksesta kiitollinen
Hei Anja! Kiitos mahtavasta blogistasi! Minulla olisi kysymys hennaan liittyen. Eli onko myös luonnon hennassa syöpää aiheuttavia aineita? Olen ymmärtänyt että jossain kokeessa rotille syötettiin synteettisesti valmistettua hennaa ja osa rotista sai syövän. Luulin siis jonkin aikaa että luonnon henna olisi täysin turvallista ja että ihmiset vain sekoittavat luonnon hennan ja synteettisen hennan keskenään. Sitten luin jostain keskustelupalstalta, että myös luonnon henna sisältäisi 1% tätä syöpää aiheuttavaa ainetta. Onko tämä totta? Uskallanko siis värjätä santen tai logonan hiusväreillä? K pour kariten väreissähän ei kai hennaa käytetä, mutta punahiuksisena sillä on mielestäni liian vähän värivaihtoehtoja. Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!
Hei Anja!
Facebookissa tuli vastaan ystävän suosittelema tuote: http://luxstyle.fi/5-acne-killer-125.php?ref=9jan
Aknentappajanaamio. Mainosteksti lupaa mm., että naamio "kuorii" ja/tai "imee" aknen pois muutamassa minuutissa! Vaikuttaa selkeästi moraalittomalta ja rikkoisiko kuluttajansuojalakiakin?
Kriittistä kommentointia ei ainakaan tuolla mainossivulla sallita, vaan kommenttini muutaman muun kriittisen kommentin muassa poistettiin hyvin nopeasti.
Hei, Anja, ja kiitos mielenkiintoisesta blogista!
Nykyään on kauheasti margariinipelottelutekstejä, kuten tämä: http://medianvahtikoira.blogspot.fi/2012/01/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html
Olisi kiva lukea kemistiltä faktapohjaisempi kirjoitus margariinien valmistuksesta. Esim. tuo transrasva-asiahan on vanhentunut; mm. voissa on nykyään suurempi määrä transrasvaa kuin kuluttajille myytävisssä leivonta- ja leivänpäällismargariineissa.
Hei!
Kysyin joskus aiemmin teflon-paistinpannusta ja siitä voiko vaurioituneesta paistinpannusta irrota jotain vaarallista. Kerran kävi myös niin, että unohdin teflonkattilan kuumalle liedelle ja huomasin sen vasta kun palohälytin alkoi soimaan. Soitin myrkytystietokeskukseen ja sieltä sanottiin ettei savu ole vaarallista. Pelkkä tuuletus riittää. Kattila meni piloille.
Nyt löysin netistä tämmöisen http://listverse.com/2013/03/16/10-things-that-are-surprisingly-bad-for-you/
Kts. kohta 8. Siinä sanotaan, että teflonpinnoitteesta voi irrota jotain jos sitä kuumennetaan erittäin kuumaksi ja aine jota siitä irtoaa voi vaikuttaa immuunijärjestelmään. Säikähdin.
Joten onko teflonpannut turvallisia ja olenko tuhonnut immuunijärjestelmäni ja mitä se aine on jota niistä voi irrota?
Hei!
Ostin taannoin lasten kasvomaalipaketin (snazaroo - The rainbow Collection Face Painting Kit) ja hämmästyin sisällysluetteloa: mm. PEG-32, Proppylene glycol, Propylene glycol ceteth-3-acetate, aqua, PEG-8 stearate, Phenoxyethanol, Methylparaben, Ethylparaben, Propylparaben, Butylparaben + väriaineet.
Pikku-präntillä alla lukee, ettei USA:ssa saa käyttää sinistä, vihreää, pinkkiä ja purppuraa huuliin ja punaista, oranssia, keltaista, pinkkiä ja purppuraa ei saa laittaa silmien alueelle.
Lisäksi pakkauksesta löytyy "Non-toxic"- lehtimerkki ja "Hypo allergenic"-merkki (joillaisia en ole nähnyt ennen, enkä usko että ne ovat virallisia tai oikeita).
Oletko vielä perehtynyt näihin kasvomaaleihin?
Ystävällisin terveisin,
Feeja
Olen huolissani kahvinkeittimistä ja bisfenoli-a:sta/ftalaateista. Kahvi kuuluu monen suomalaisen arkipäivään. Kahvia keitetään jopa useita kertoja päivässä. Keittäessä kuuma vesi menee suodatinpussipidikkeen-, johdon sekä vesisäiliön muoviosan läpi, jolloin bisfenolin määrä lisäntyy moninkertaiseksi.
Olisiko mahdollista jos tekisit jutun kahvinkeittimistä ja vertailisit vaikka pannuja/keittimiä? Luultavasti ainakin vanhat teräksiset kahvipannut ovat kahvinkeittimiä parempi vaihtoehto? Vai onkohan nekin pinnoitettu bisfenolilla tms?
Hei, onko tietoa uv-vaatteista? Niiden uv-suojasta en niinkään ole kiinnostunut vaan myrkyistä, millä tämä uv-suoja saadaan aikaan. Niissä vaatteissa joissa uv-suoja on kudottu kankaaseen, käytetään kuulemma titaanioksidia. Onko se vaarallista? Halvemmissa uv-vaatteissa uv-suoja on kuulemma ruiskutettu vaatteisiin. Mitä niihin silloin ruiskutetaan? Onko siis hyvä lapselle hankkia näitä vaatteita vai altistanko näillä vaatteilla lapseni vielä suuremmalle määrälle kemikaaleja kuin mitä tavallisissa vaatteissa on? Kiitos vastauksesta.
Vappumeininkiä ja ilmapalloja!
En tiedä onkohan jossain jo ollut ilmapalloasiaa, mutta taasen kerran lapsille kun puhallettiin ja pumpattiin vähän ilmapalloja niin jopas vaan ilmassa leijui ikävä haju.
Yritin nauttia enemmän lasten ilosta ja iloitsin samalla, että onneksi vappu on vain kerran vuodessa niinkuin synttäritkin...
Pesin kaikki ilmapallot ensin ja sitten tuuletettiin vähän kotia.
Mitenköhän ilmapallomaailmassa toimitaan? Kuka tekee (kiinassa varmaan kaikki) ja millä kemikaaleilla?
t. ilmapalloäiti
Hei, Anja!
Kirjoitit bambusta aiemmin. Sen verran vain mainitsisin, että näköjään olemme pikkuhiljaa ottamassa vaikutteita pandoista. Lihapiirakan ainesluettelossa oli nimittäin loppupuolella (jossain suolan ja aromien välissä, toisin sanoen alle prosentin osuudella) oli nimittäin mainittu bambukuitu.
Hei! Osaatko sanoa ovatko Suomessa myytävät margariinit epätervellisiä? Jos, niin miksi? Voin ja margariinin terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä on paljon ristiriitaisia tutkimuksia. Viralliset suositukset kehottavat esim. raskausaikana käyttämään leivällä margariinia mutta toisaalta saa lukea keinotekoisesti kovetetun kasvirasvan haitallisuudesta. En varmasti ole ainoa joka elää epätietoisena rasvasodan keskellä. Kiitos jo etukäteen selkokielisestä vastauksesta!
Hei Juhana,
Mielenkiintoinen juttu. Eikös sitä ole jotain bambujuomaakin?
Hei Anonyymi,
Olen kyllä moisesta aikanaan kirjoitellut, mutta jättänyt sittemmin ravitsemuskeskustelut vähemmälle. Rasvakeskustelu sinänsä on erittäin mielenkiintoinen transrasvoineen ym. Palaan tähän vielä uudelleen, mutta lyhyesti voidaan todeta, että nykymargariinit ovat jotain muuta kuin entisajan transrasvamargariinit. Toisaalta eipä se maltillinen voin käyttökään mikään riski ole. Itse käytän luonnonrasvoja, kuten voita, öljyjä, manteleita, ym. Margariiniakin, jos vain sitä on tarjolla, mutta eipä se maun puolesta pärjää. :)
Hei!
Keskisuomalaisessa 30.6.2013 annat yleisohjeen: ei laiteta muoviastioita mikroon.
Jos ruoka on posliinilautasella, voiko sen päällä käyttää suojana muovista mikrokupua?
Entäpä suositut crocksit ja niiden halvat muovikopiot, onko niistä haittaa lapsille kun ne ovat usein paljaissa jaloissa?
Hei!
Minua kiinnostaisi imeytyykö korvatulpista jotain kemikaaleja? Mieheni kuorsauksen takia joudun pitämään korvatulppia joka yö. Korvatulpathan ovat öisin usean tunnin ajan tiiviisti kiinni korvakäytävissä, joten onko riski saada niistä esim. bisfenoli a:ta?
Hei, ja kiitos sinulle mahtavasta blogista! Kahden pienen lapsen äitinä kemikaali-aiheet etenkin kiinnostavat ja mahtavaa että jaksat perehtyä niihin syvemmin ja jakamaan meille pureskellumpaa tietoa!
Juttutoiveena olisi sänkyjen kemikaalikuorma. Kyseessä kun on jokaiselle suhteellisen tärkeä hankinta ja sänkykaupat ovat melkoinen materiaaliviidakko. Sängyssä myös vietetään paljon aikaa, joten tekstiilien turvallisuus kiinnostaisi.
Terv. Peppi
Hei!
Minua kiinnostaisi Essensity-hiusväri ja sen turvallisuus raskausaikana. Kirjoitin eilen kampaajalla paperille INCI-luettelon, mihin voisin sen sinulle toimittaa?
Korvatulpista kysyvälle tiedoksi, että en ainakaan pikaisella katsomisella löytänyt materiaalitietoja. Toisaalta pinta, joka on elimistön kanssa tekemisissä on kovin pieni.
Essensity-hiusvärin tiedot voit joko naputetella tänne tai vaihtoehtoisesti lähettää sähköpostin kemikaalikimara at gmail.com osoitteeseen. Voit myös laittaa ne postiin, laita tässäkin tapauksessa ensin sähköposti, kiitos. Hyvä että pengotte hiusvärejä. Hieno homma!
Hei Anja!
Harkitsemme asuntomme vanhan kylpyammeen pinnoittamista uudelleen. Nyt kuitenkin mietityttää, kuinka tymäköitä myrkkyjä tällaiset pinnoittamisessa käytetyt aineet mahtavat olla? Ovatko pinnoitetut ammeet turvallisia vaikka pikkulapsen kylpeä? Olemme harkinneet tällaista Jaeger-pinnoitetta:
http://www.finema.com/ammepinnoitus.html
Kiitos mainiosta ja asiallisesta blogista!
Maija
Hei!
Kiitos tästä blogista, siitä on ollut viime aikoina paljon hyötyä etenkin hiusväriasioista. Olisiko mahdollista tehdä esimerkiksi juttua tai listaa sellaisista hiusväreistä, joita on turvallisia käyttää? Tiedän kyllä kasvivärit ja suoravärit, mutta koska itse en inciä osaa kovin hyvin lukea, en koskaan voi olla 100% varma onko väri täysin luonnollista, vai onko siihen lisätty jotain ylimääräistä.
Olisi mukava kuulla suoraan joitakin hyviä hiusvärimerkkejä, jottei joutuisi arvailemaan mikä on viherpestyä ja mikä ei.
Hei Maija,
Pinnoitusaineet ovat tymäköitä aineita, joten tehtäessä on syytä noudattaa käyttöohjeita huolella. Vasta pinnoitetusta ammeesta saattaa irrota jotain, mutta huolellisella pesulla voi tätä minimoida. Kylpeminen pinnoitetussa ammeessa ei ole iso kemikaaliriski. Sen sijaan keskustelussa on ollut etenkin Ruotsissa käyttövesiputkien pinnoittaminen. Sitä vettähän juodaan. Ammevettä ei (tai määrät ovat kovin pieniä, jos lapsi vettä suuhun laittaisikin.)
Hiusväreistä kysyville kehotan lukemaan Kemikaalikimaran hiusvärioppaan. Kestovärit pääsääntöisesti sisältävät herkistäviä värejä. Luonnonvärejä ovat henna ja muut aidot kasvivärit. Suoravärien toimintaperiaate on eri kuin hapettuvien värien. Täydellinen harmaan peitto on yksi hyvä indikaattori, samoin suositus, jossa alle 16-vuotiaita kehotetaan jättämään hiukset värjäämättä.
Hei!
Luin juuri Kemikaalikimara lapsiperheille -kirjasi, ja arvostelin sen myös blogissani. Kiitos!
Minua jäi vielä mietityttämään lasten ulkovaatteet. Onko pienempi paha ostaa sellaiset perfluoratut haalarit vai laittaa kurahousut jalkaan? Kaipaisin vielä ihan käytännöllistä opasta, millainen olisi mahdollisimman kemikaaliton yhdistelmä. Itse asiassa pyytäisinkin, haluaisitko vierailevana kirjoittajana kirjoittaa aiheesta blogiini, joka käsittelee lapsiperheen elämää ja hyvinvointia. Kirjoitan nyt tänne vieraskirjaasi, kun sähköpostiosoitettasi blogista ei löydy.
t.Meri
Hei
Kiitos blogistasi. Olen juuri lukenut myös uutta kirjaasi, joten taidan olla hieman "kemikaaliherkällä" päällä.
Kysymys koskee BioComb katonpesuainetta ja sen turvallisuutta lapsi/koiraperheen katolle (pihalle). Aine on suhteellisen uusi ja niin suosittu, että ainakin omasta rautakaupasta se oli loppu. Myynti perustuu aineen "täydelliseen biohajoavuuteen" ja "myrkyttömyyteen". Toisaalta aine jää katolle ja ehkäisee sammalkasvustoa siellä ollessaan usean vuoden ajan. ?? Että hajoaako se nyt vai ei. Aine sisältää N-bentsyldimethyldiammoniumkloridia, jonka vaikutus perustuu kuulemma yksisoluisen kasvustoa sähköisen varauksen muutokseen, jolloin solu aukeaa ja kuihtuu pois. Edelleen tuote imeytyy rakenteen pintaan ja jää vaikuttamaan aktiivisesti "siihen".
Suihkisitko lapsiperheen katolle? Onko pihalla sen jälkeen kiva leikkiä ja popsia oman pihan satoa. Jotain katolle pitäisi tehdä. Kattofirmojen myrkyt saattavat olla vielä tujumpia...
Hei Anonyymi,
Piti googlata tuo aine. Sitä käytetään myös desinfiointituotteissa, käsipyyhkeissä, nenä- ja silmätipoissa. (Se aine, joka ei kirvele haavassa).
Mainospuheet tosiaan ovat vähän ristiriitaisia. Tuotetta ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi ja sen sanotaan olevan biohajoava, mutta toisaalta biohajoamistietoja ei ole olemassa. Aineen tehokin säilyy vuosia. Ei ihan loogista.
Käyttöohjeessa sanotaan näin: "Ympäristö on suojattava roiskeilta.
Tekijän on käytettävä suojavaatteita, -käsineitä, -laseja
ja –maskia. Älä levitä märälle, sateella tai sen uhatessa
lähitunteina."
Usein kysyistä löytyi tällainen:
"Onko kattopesu myrkyllistä pihakasveille ja lemmikkieläimille ?
Pihakasvit kannattaa suojata räystäiden lähistöltä. Kuivuttuaan aine ei ole haitallista lemmikkieläimille."
Hei Meri,
Kiitos Meri kirja-arviosta! Minulla on valitettavasti aika paljon kirjoituksia rästissä blogeissani (Kemikaalikimara ja Iltalehti), lehtikirjoittelut sekä harrastustani haittaava kokopäivätyö :), joten omaksi harmiksenikin joudun välillä jättämään tarjottuja tehtäviä väliin. Kiitos silti kutsusta, arvostan sitä.
Perfluoratut aineet ovat moisessa käytössä turvallisia, niiden haitat tulevat valmistuksesta ja hävityksestä. Ekologinen näkökulma siis.
Kurahousuja on eri materiaaleista. PVC:tä en suosittele, mutta onhan niitä muitakin, kuten kirjassa totesin.
Ja nythän se kurakausi taas on alkanut...
Ja kiitos Meri huomiosta, että sähköpostiosoite on jemmassa (se löytyy profiilista), mutta laitoin etusivullekin, jotta löytyy paremmin.
Minä tyhmä menin värjäämään hiukseni garnier hiusvärillä mustaksi. Olen vuosia värjännyt hiuksiani mustalla mutta koskaan en tällä merkillä, ja muutama viikko värjäämisestä hiuspohja alkoi kutiamaan ja nyt lähtee hiukset!!!!!! varisee kuin syksyn lehdet ja niitä on joka puolella :( pienen lapseni suussa, ruoassa, hartioillani, aamuisin tyynyllä... verikokeet ok. ainut syy hiusväri jolla värjäsin :( kamalaa kun hiuksistani on ohentunut jo 50% mä itken! mulla on muutenkin hento hius ja mitä siitä on enää jäljellä..pieni lirtti. muista hiusväreistä ei ole koskaan tullut vastaavaa oiretta.
Täällä oli niin paljon tekstiä, etten tiedä menikö multa ohi. Eli jos säilyketölkeissä käytetään bisfenolia, miten sille käy kun kondensoitua maitoa keitetään 3 tuntia? Siirtynee maitoon..?
Moi Anja! Tämmönen tuli vastaan (alla oleva linkki) Osaatko sanoa mitään eli onko hypetystä vai hölmöilyä ? Mua otsikko hiukan epäilyttää.
Terv. Riikka
http://blogit.kaksplus.fi/kotitalouskriisi/myrkytetaanko-lastasi-paivakodissa/
Hei! Kiitos mahtavasta blogistasi. Osaisitko kertoa jotain Metakryylihappo-metyylimetakryylaatti kopolymeerista? Lääkärini määräsi minulle Mutaflor-nimistä probioottivalmistetta. Kapselit sisältävät ed. mainittua ainetta. Vähän epäilyttää popsia muovia ja eikös metyylihappo ole vielä ärsyttävä aine? Onkohan tuo ihan turvallinen aine syötynä? Kuurini kestää 200 pv, joten altistus on aika pitkäaikainen...
Lähetä kommentti