Kemikaalikimara: Tina onkin lyijyä

tiistai 29. joulukuuta 2009

Tina onkin lyijyä

Kirjoitin eilen teille ilotulitteista. Toinen vuoden vaihtumiseen liittyvä asia on tinojen valaminen, kun halutaan kurkistaa, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Vanha perinne on valaa "tinaa". Sana on lainausmerkeissä, sillä tina ei suinkaan ole tinaa vaan 90 %:sti lyijyä - raskasmetallia, joka voi käsistä kulkeutua ja kertyä elimistöön.  Uudenvuoden "tinojen" käsittely ei siis ole mitenkään terveellistä puuhaa. Etenkään lasten ei kannata antaa kosketella tinoja. Parasta on jättää koko tinanvalanta väliin. Käytettyjä "tinoja" ei saa laittaa roskiin, vaan ne kuuluvat ongelmajätteen keräykseen. Kuvassa ihan aitoja hevosenkenkiä.

Ylen sivuilla esitellään vaihtoehtona steariinin tai sokerin valaminen. Tarkkana saa tosin siinäkin puuhassa olla, sillä etenkin sokeri lämpenee todella kuumaksi. Kemikaalikimara -kirjassa esittelin vaihtoehtona perinteisen kahvikuppiennustuksen, joka sopii lapsillekin. Ennustamiseen tarvitaan kahvikuppeja ja erilaisia esineitä: langanpätkiä, leikkiauto, kiviä, kolikko, jne. Jokainen saa vuorollaan nostaa kupin, katsoa esineen, jonka perusteella ennakoidaan vuoden tapahtumia. Onko tulossa matka, vaalea ihailija tai kenties uusi työpaikka. Kahvikuppiennustus on lisäksi ihan yhtä luotettava kuin perinteinen tinanvalanta. Erilaisia leikkejä sekä askarteluohjeista löytyy myös kirjasta "Kaiken maailman juhlat".

Lue myös
Kuva: http://www.flickr.com/photos/jclement/ / CC BY-NC 2.0

14 kommenttia :

ari kirjoitti...

Vähän kohottelen kulmakarvojani ajatukselle, että jo kerran vuodessa tapahtuva kenkien valaminen olisi epäterveellistä. Hämmentävää.

Mutta joka tapauksessa typerä ja ympäristölle haitallinen tapa.

Anja kirjoitti...

Hyvä pointti. Näissä jutuissa tulee aina suhteuttaa altistuksen määrä ja kuinka usein altistus toistuu. Kerran vuodessa on tosiaan vähän.
Jos aikuiset valavat tinoja, pesevät kätensä ja huolehtivat jätteistä asianmukaisesti, mitään suurta riskiä ei ole. Toinen asia on, jos mukana on lapsia, jotka hiplailevat esineitä, nuolevat sormia ym. En kyllä pienille antaisi uudenvuodentinoja.

Anonyymi kirjoitti...

Sain mehiläisvahasta tehtyjä uudenvuodentinoja kokeiltavaksi. Eli sellaisiakin on nykyään.

Anja kirjoitti...

Enpä ollut ennen kuullut "mehiläisvahatinoista" :)
Kerrothan sitten täällä, miten ennustus onnistuu mehiläisvahalla.
Mistä niitä voi hankkia?

Anonyymi kirjoitti...

suvussamme kulkenut variaatio kahvikuppiennustuksesta on seuraavanlainen: leikellään lehdistä kuvia ja/tai sanoja ja laitetaan kuvat pinottujen lautasten väliin. Jokainen saa vuorollaan nostaa kolme kertaa eli kolme ennustusta ja sitten yhteisesti tulkitsemaan.

africa

Anja kirjoitti...

Onpas hauska muunnelma. Puuhaa on jo ennen varsinaista ennustussessiota.

Anonyymi kirjoitti...

Löysin mehiläisvahatinojen mukana tulleen käyttöohjeen. "Tina" sulaa 60 asteessa vesihauteessa tai takan lämmössä. Kauhasta kaadettaessa muodostuu kuvioksi veden pinnalle. Valmistaja Mesilä isä&poika.

Anja kirjoitti...

Kiitos anonyymi.
Eipä löytynyt Mesilän isää ja poikaa netistä. Lienee joku pieni mehiläiskasvattajaperhe, joka on keksinyt hauskan tuotteen.
Mukavia valuhetkiä!

Ani, kokovartalofiiliksellä kirjoitti...

ah, mahtavaa! voin siis heittää romukoppaan huonon omatuntoni siitä, että parina viime uunna vuonna on tinojen valanta tyystin unohtunut :) taitaa unohtua jatkossakin. tuota kynttiläjuttua ja mehiläisvahaa pitää testata kyllä!

Anja kirjoitti...

No ei kyllä tosiaan kannata tinanvalannan väliinjättämisestä ottaa huonoa omaatuntoa.
Mistähän tuota mehiläisvahaa löytää? Käyköhän siihen mikä tahansa mehiläisvaha?

Nipsutin kirjoitti...

Meillä koekäytettiin juuri Mesilän isä&poika mehiläisvahaa vuodenvaihteessa hyvällä menestyksellä. Meidän löytyi ruohonjuuresta. Blogista löytyy kuva valetuista "tinoista". =)

Anja kirjoitti...

Hieno juttu. Kävin katsomassa kuvat. Valetut vahat ovat näköjään "lättymäisempiä" kuin perinteiset. Mutta ei haittaa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi elämä... vaikka "tinat" ovatkin paljolti lyijyä, paljonko löytyy todellista näyttöä siitä, että hetken hiplailu yhtenä iltana vuodessa olisi todella aiheuttanut kenellekään mitään terveyshaittaa, edes pikkulapsille? Aikuiset on kuitenkin ympärillä opastamassa, että täytyy pestä kädet.

Anja Nysten kirjoitti...

Raskasmetalleja kertyy elimistöön pääasiassa ravinnon kautta. Raskasmetallit ovat siitä ikäviä, että ne eivät poistu elimistöstä vaan kertyvät. Sen takia niihin suhtaututaan varsin tarkasti etenkin lasten kohdalla. Kerran vuodessa hiplailu on yksinään tuskin iso riski, mutta asia on hyvä tiedostaa. Jos asiasta ei kirjoitettaisi, niin älyäisivätkö ihmiset edes pestä niitä käsiä? En kyllä itse antaisi pikkulasten hipelöidä lyijymötiköitä.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails