REACHin jäljillä

Noora Shingler kirjoittaa Ylen Olotila-sivustolla tärkeää asiaa kemikaaleista ja Reachistä, EU:n kemikaaliasetuksesta, otsikolla "Terveydelle vaarallisia kemikaaleja löytyy kotinurkista". Kirjoitus perustuu EU:n Kemikaaliviraston Anna-Liisa Sundqvistin pitämään luentoon. Pisteet Nooralle siitä, että jutun lähteenä on käytetty luotettavaa tahoa. Muutama seikkaa on kuitenkin kommentoitava. Reach ja siihen liittyvät asiat kun ovat yksi osa työtäni - kuulun työpaikkani Reach-tiimiin. Muita tehtäviäni ovat muun muassa riskinarvioinnit, koulutus ja lainsäädännönseuranta yrityksille koskien kemikaaleja sekä ympäristöasioiden hallintaa. Työni on harrastukseni ja harrastukseni työni - katson asioita useasta eri näkökulmasta.

Kuluttajaviestinnässä on erittäin tärkeää erottaa olennainen epäolennaisesta. Käytössä on paljon aineita, joihin kuluttaja ei törmää koskaan. Lainsäädäntöä tarvitaan paitsi kuluttajan ja ympäristönsuojelun, myös työturvallisuuden kannalta. Kuluttajat tarvitsevat tietoa kemikaaleista, mutta varoittelu aineista joiden kanssa kuluttaja ei ole tekemisissä tai jotka eivät aiheuta riskiä on harhaanjohtavaa.

Mikä ihmeen Reach?

Reach on EU:n kemikaaliasetus. Reachiin liittyviä asioita näkyy harvoin kuluttajaviestinnässä, sillä koko järjestelmä koskee yrityksiä. Firmoissa onkin käynyt melkoinen suhina velvoitteita selvittäessä ja Reachin lakikiemuroita tavatessa. Velvoitteet koskevat kemikaalien valmistajia ja EU-maahantuojia. Jatkokäyttäjillä (nekin siis yrityksiä) on tehtäviä koskien tiedonsiirtoa käyttötarkoituksista. Kuluttajien ei kaikeksi onneksi tarvitse olla laista selvillä, Reachia kun on sanottu monimutkaisimmaksi ja laajimmmaksi EU-lainsäädännössä.

Kemikaaleja valmistavat ja EU:n alueelle maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta siirtyy viranomaisilta teollisuudelle. Aikaisemmin viranoimaisten piti osoittaa aineiden haitallisuus, mikäli niiden käyttöön haluttiin rajoituksia.

Syöpää aiheuttavat ja elimistöön kertyvät aineet jokapäiväisessä käytössä

Noora Shingler kertoo vaarallisimmista aineista näin:

"Jokapäiväisessä käytössämme on noin 800 kemikaalia, jotka tiedetään syöpää aiheuttaviksi ja 27 aineen tiedetään kertyvän elimistöön pysyvästi. Ja tämä on tutkittua, totta, painettua sanaa, mustaa valkoisella jne. FAKTAA."

Valitettavasti, vai pitäisikö pikemminkin sanoa kaikeksi onneksi, edellinen lause on faktaa vain osittain. Kommenteissa viitataan Reach-asetuksen liitteeseen XVII. Liite aineineen on totta, mutta tulkinta 800 aineen jokapäiväisestä kuluttajakäytöstä on harhaanjohtava. Kyseisellä listalla on nimittäin erittäin suuri määrä aineita, jotka ovat teollisuuden välituotteita, kuten maaöljyjakeita, kaasuöljyjä, kivihiilitervaa tai metallien käsittelyssä käytettäviä aineita. Tuotteet on tarkoitettu vain teollisuus- ja ammattikäyttöön. Suuri osa listan aineista ei ole kuluttajamarkkinoilla, -käytössä - vielä vähemmän jokapäiväisesti.

Pari esimerkkiä liitteen XVII aineista:

Kaasut (maaöljy), amiinisysteemin syöte; jalostuskaasu
(Syötekaasu amiinisysteemiin vetysulfidin poistamiseksi. Koostuu pääasiassa
vedystä. Hiilimonoksidia, hiilidioksidia, rikkivetyä ja alifaattisia hiilivetyjä,
joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een, saattaa myös olla
paikalla.)

Tervahapot, ksylenolifraktio; Tislefenolit
(Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 2,4- ja 2,5-dimetyylifenolia,
kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilitervan raakoja
tervahappoja.)

Jos Ylen Olotila-sivustolla puhutaan markkinoista, oletusarvona on, että kyseessä ovat kuluttajamarkkinat - varsinkin, kun edellä on kerrottu E-koodeista, INCI-listoista, leluista ja tekstiileistä. Teollisuuden käyttämiä aineita ja välituotteita ei pidä sotkea näihin. Elintarvikkeilla ja kosmetiikalla on oma lainsäädäntönsä, ne eivät sisälly Reachiin. Lainsäädäntöä tarvitaan paitsi kuluttajien ja ympäristönsuojelun turvaksi, myös työturvallisuuden kannalta. Kuluttajaviestinnässä on erittäin tärkeää erottaa olennainen epäolennaisesta. Kuluttajille pitää kertoa aineiden haitoista, mutta ei kannata pelotella aineilla, joihin kuluttaja ei törmää.

Terveydelle vaarallisia aineita löytyy kotinurkista - Mitä kuluttajan on hyvä tietää

Liitteen XVII listalla on mukana myös aineita, joita löytyy kuluttajatuotteista, kuten atsoväriaineita, nahankäsittelyaineita, muovien pehmittimiä, palonestoaineita. Näistä aineista on syytä tiedottaa kuluttajia.

Perimää vahingoittavia, elimistöön ja ympäristöön kertyvät sekä syöpää aiheuttavat aineet voi tosiaan löytyä jopa kotinurkista, pölyhiukkasiin kertyneenä. Villakoirissa lymyäviä aineita ovat esimerkiksi palonestoaineet, joista kirjoitan erillisen postauksen.

Muitakin kuluttajatuotteissa piileviä haitallisia aineita on käsitelty Kemikaalikimara-kirjassa. (Tekstiilit, polttoaineet, PFAS-aineet jne.)

Pieni asiavirhe koskee vaarallisten aineiden luetteloa. Vaarallisten eli erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla (Substances of Very High Concern (SVHC) on tällä hetkellä 15 eikä 16 ainetta. Tämä tieto on todennäköisesti peräisin Anna-Liisa Sundqvistin esityksestä, johon ei ole tietoa päivitetty. Matkan varrella on yksi aine pudotettu pois. Näiden 15 aineen joukossa on muun muassa palonestoaineita, hyönteismyrkkyjä, lahonestoaineita, tekstiilivärejä tai niiden lähtöaineita sekä hajusteena käytetty myskiksyleeni. Näiden aineiden käyttö tulee luvanaraiseksi. Se, onko listalla 15 vai 16 ainetta ei ole kuitenkaan olennaista ja kovin lyhythän tuo lista on, mutta taatusti pitenee jatkossa ja hyvä niin!

Lisätietoja Reachistä

Jos jotakin kiinnostaa Reach tarkemmin, tässä Ympäristöministeriön yhteenvedossa on Reachista kerrottu ytimekkäästi ja ymmärrettävästi. Arvio kemikaalien määrästä tosin osoittautui olevan alakantissa, määrä on tarkentumassa alunperin arvioidusta 30 000:sta. Sivustolta löytyvät myös linkit varsinaiseen lainsäädäntöön sekä Reach-tietolähteisiin.

Extreme-kiinnostuneille. Jos haluat kurkistaa asetuksen soveltamiseen, avaa tämä linkki, ja avautuvalta sivun yläreunasta pdf-tiedosto, joka sisältää neljä "päätöspuuta" aineiden rekisteröinnistä. Sulje sitten äkkiä - sinun ei tarvitse osata - ellet sitten vastaa yrityksessäsi Reach asioista.

Muita asiaan liittyviä kirjoituksia

• Villakoirat syövät palonestoaineita