Kuva: Cuorhome, Flickr, lisensoitu Creative Commons-lisenssilläYhdysvalloissa asuva tuttumme oli sattunut tilaamaan postimyynnistä jotakin – varmaankin tuiki tarpeellista. Yritys intoutui lähettämään katalogejaan vuodesta toiseen, kunnes tuttavamme passiivisuuteen kyllästyneenä lähetti uhkauskirjeen. ”Jos ette tilaa tuotteitamme, joudumme valitettavasti poistamaan teidät asiakasrekisteristämme.” Arvata saattaa, että tilauskirjettä ei lähtenyt. Aika kului ja tuttumme sai firmasta uuden kirjeen: ”We love you Mr Sheen! You are one of our best customers.” (Me rakastamme teitä Mr Sheen! Olette yksi meidän parhaista asiakkaistamme.)
Nuorimmaiseni pyysi muutama vuosi sitten joululahjaksi Nalle Puh-pyyhkeen. Koska laiskuuttani en jaksanut lähteä lampsimaan kauppoihin, kävin läpi nettikauppojen tarjonnan ja sopiva pyyhe löytyikin. Yksittäinen hairahdukseni nettikauppaan johti kuitenkin jatkuvaan katalogi- ja mainospostipommitukseen. Olihan lähtenyt flirttailemaan ja minut haluttiin pysyvään suhteeseen. Lähettipä yritys tietoni vielä kaverilleenkin, joka myös alkoi kosiskella.
Olen perin juurin kyllästynyt lehtilaatikkoani täyttävään mainospostiin. Postilaatikkoon kiinnitetyllä tarralla vähensin sisälle ja ulos kannettavan paperin määrää kilotolkulla. Enhän edes lue niitä. Sen sijaan nimelläni tulevat kosiskelukirjeet jouduin torjumaan henkilökohtaisesti. Olen hyvin vaikea kuluttaja, sillä minua lähinnä ärsyttää mainosten tuputtaminen. Minua nyppii myös puhelinmyynti. En halua töiden lomassa keskustella sen ja tuon lehden tilauksista – enkä halua tehdä sitä vapaa-aikananikaan. Vuosia sitten minulle pidettiin puhe uuden kirjasarjan erinomaisuudesta. Kun viimein sain suun vuoron totesin vain: ”Luuletteko tosiaan, että tämän parin minuutin puheen jälkeen tilaan parin tonnin kirjasarjan? (Tuolloin oli vielä markat käytössä). Eräs lupsakkaa murretta puhuva lehtimyyjä sai minulta normaaliakin ynseämmän vastauksen tunnistaessani hänet. Edellisellä kerralla hänen soittaessaan nuorimmaiseni huusi raivopäänä. Jouduin sulkeutumaan vessaan ja tukkimaan sormella toisen korvan, jotta kuulin puheesta edes jotain. Karjuva jälkikasvu hakkasi samaan aikaan ovea. Voitte kuvitella ilahtuneisuuteni, kun minulle selvisi, että kyseessä oli lehtimyyjä. Olisi varmaan pitänyt antaa kännykkä putkihuutavalle juniorille. Hyvät puhelinmyyjät, te teette vain työtänne, mutta en halua, että teette sitä kotonani.
Ovelleni ei kannata tulla myymään mitään. Netissä en mainoksia katsele. Jos sivustolla on välkkyviä bannereita, käännän protestiksi katseeni muualle, kunnes varsinainen asia tulee näkyviin. En ala kanssanne suhteeseen.
8 kommenttia :
Tuntuipas tutulta! Jouduin antamaan periksi mainossaasteelle, kun paikalliset ilmaislehdetkin jäisivät saamatta. Alistuin. - Ehkä tähän samaan asiaan liittyy se, että katson vähemmän ja vähemmän sellaisia televisio-ohjelmia, joissa itse asia vain välähtää mainostaukojen välillä. Ei jaksa. Ärsyttää ja ahdistaa. - Lehtimyyjille sanon tiukasti heti ei-kiitos-älä-soita-uudelleen ja suljen puhelimen. Mielestäni lehtien/kirjojen/sukkien/whatever -puhelinmyynti pitäisi kieltää lailla. Se jos mikä on lähes kotirauhan tai yksityisyyden rikkomista. Sen sijaan radiossa, televisiossa, internetissä, kaduilla, turuilla ja toreilla ei mainoksilta voi välttyä, mutta niitähän ei tarvitse noteerata. Puhelinmyyjän soittaessa on pakko tehdä jotain vaikka se olisi vain puhelimen sulkeminen.
Suoramarkkinointiin voi tehdä eston, mutta varsin hyvin toimii sangen usein käyttämäni keino. Ennen kuin myyntipuhe pääsee kunnolla alkuun heitän kysymyksen:"Oletko tietoinen, että tähän numeroon on suoramarkkinointikielto?" Kysymykseen ei voi vastata "kyllä" ja jos vastaa "en", voin jatkaa: "No nyt olet. Lisäätkö tiedon myös teidän listoihinne, kiitos."
Eipä se puhelinmyynti varmasti mitään herkkua ole, mutta en minä kyllä säälistäkään ala keskustelemaan lehdistä ja tavaroista, joita en tarvitse.
Tehkääpä ihmiset oikeasti se suoramarkkinointiesto jos asia niin paljon ärsyttää. Se ei auta yhtään mitään että alatte myyjää haukkumaan ja vaatimaan että hän "poistaa teidät listoilta" tms., ei se niin toimi.
t. puhelinmyyjä
Puhelinmyyjä, olet oikeassa. Olen tehnyt suoramarkkinointieston. Se vaan ei aina tunnu toimivan. Estossa on viivettä ja käsittääkseni myöskään firmapuhelimiin ei esto ole mahdollinen. En hauku puhelinmyyjää, mutta kyllä minusta voi pyytää merkintää listalle. Miksi ei voisi niin tehdä ja miksi se ei toimi?
Täältä löytyy lomake markkinointiestoa varten:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk4_90/index.html
Tällainenkin taho löytyy:
http://www.ssml.fi/index.phtml?s=35
Riippuu tietysti täysin paikasta, mutta omalta osalta voin sanoa että me myyjät ei oikein niihin tietoihin puututa eikä meillä siis ole muita tietoja asiakkaista kuin yhteystiedot ja kun tulee EI niin sillä hetkellä tiedot nakataan menemään. Mitään varsinaista listaa ei siis ole, jolle voisi merkintöjä tehdä. Äh huono selitys, sori.
t.puhelinmyyjä
Tuo selvensi paljon, kiitos. Ei siis kannata pyytää soittajalta tietojen poistoa. Minulla on ollut mielikuva (ei siis mihinkään faktaan perustuva), että edessä on asiakasrekisteri. Mutta jos tosiaan on niin, että soittaja saa vain yhteystiedot, niin täytyy vaan kertoa soittajalle markkinointikiellosta.
Puhelinmyyjä tekee työtään (eikä kovin kiitollista sellaista), mutta joskus tarvittaisiin vähän herkkyyttä asiassa. Jos lapsi kiljuu lahkeessa roikkuen, ei ole kummankaan osapuolen kannalta järkevää jatkaa.
Lehtien puhelinmyynti on ÄRSYTTÄVÄÄ! Tästä ei ole kauaakaan kun ne aina soittivat tuntemattomasta numerosta. Oli helppo olla vastaamatta. Sitten ne keksivät soittaa oikein numerosta, mutta siihen ei kyllä voi soittaa vastaan... Tai jos voikin, niin siellä joku täti ilmoittaa nauhalta, että sejase-lehtiyhtiö on ottanut yhteyttä ja palaa asiaan myöhemmin. Pah! Minä en enää vastaa mihinkään tuntemattomiin numeroihin. Siellä voi olla lehtimyyjä ja minä en enää jaksa edes yrittää olla ystävällinen. - Olen muutama vuosi sitten antanut markkinointikiellon, mutta ei se pure pitkään ja varsinkaan jos sattuu tilaamaan jonkin lehden välillä. Olen ihan varma, että mitään ei ole tehtävissä. Parempi kuin ei vastaa ollenkaan ellei tiedä kuka toisessa päässä on. Ainahan se ei ole mahdollista, mutta useimmiten se toimii parhaiten.
Anonyymi:
Hankalaahan se välillä on. En silti ole jättänyt vastaamatta, vaikka numero on tuntematon. Soittaja on ollut välillä ihan tuttu.
Soittojen tiheyteen vaikuttanee myös se, onko joskus tilannut jotain.
Lähetä kommentti