Tomi Mäkelä "Sibelius, me ja muut" Teos 2007Mitä yhteistä on broilerilla ja Sibeliuksella?
Vastaus on botuliini. Viime aikoina on kahdelta broileritilalta löytynyt Clostridium Botulinum – bakteerin sairastuttamia kanoja. Toimenpiteet ovat samat kuin lintuinfluessan kanssa, linnut lopetetaan ja tilat siivotaan. Kyseinen bakteeri tuottaa yhtä tunnetuimmista hermomyrkyistä – ja nyt sitten puhutaan TOSI myrkystä. Botuliini on 100 000 kertaa myrkyllisempää kuin sariini, joko on luokiteltu joukkotuhoaseeksi. Arno Forsiuksen botulismista kertovan artikkelin mukaan yksi gramma botuliinia voi tappaa miljoona ihmistä. Elintarvikkeissa botuliini on pelätty, sillä sen aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat vakavia ja voivat viedä hengen, mutta onneksi tapaukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Riskialttiita tuotteita ovat muun muassa kotitekoiset lihasäilykkeet tai vakuumipakattu savukala. (Botulismista Eviran sivuilla)
Ihminen on suunnattoman kekseliäs ja käyttää kyseistä hermomyrkkyä omiin kasvoihinsa loiventamaan esimerkiksi niin sanottuja Sibelius-ryppyjä – siis niitä kahta pystysuoraa juonnetta nenän päällä. Myös otsan vaakasuoria tai suupielten kaarevia juonteita tai silmien ilmeryppyjä voi häivyttää botuliinipistoksilla. Hermomyrkkynä botuliini lamauttaa lihakset, jolloin otsaa ei enää saa rypistettyä. Näppärää!
Haittapuolena asiassa on, että joskus vaikutus on liiankin tehokas, jolloin esimerkiksi silmäluomi alkaa roikkua. Haitta on kaiken lisäksi varsin yleinen. (Tieto on peräisin Botoxin valmisteyhteenvedosta) Hermomyrkyn vaikutus kestää vain muutaman kuukauden, joten siloisempana pysyminen vaatii uusia ja taas uusia käsittelyjä, melkoinen rahanmeno siis. Onpa puhuttu jopa riippuvuudesta botuliinipistoksiin. Botuliinia käytetään lääkinnällisesti esimerkiksi migreenin tai kehitysvammaisten kouristelujen hoidossa. Lääkkeenä käyttäminen mahdollistaa eläinkokeet, joita kosmeettisiin tarkoituksiin suunnatuilla tuotteilla ei sallita. Tästä syystä kymmenet tuhannet hiiret kokevat tuskallisen kuoleman botuliinitesteissä. Botuliinin myrkyllisyyden vuoksi joka ikinen tuotantoerä testataan eläimillä.
Ja kaikki tämä vain siksi, että ihminen haikailee nuoruuden perään. Miksi ihminen ei saa näyttää ikäiseltään? Jos on ryppyjä, niin on. Miksi kolme- tai nelikymppiset surevat muutamaa juonnetta? Miten suureksi huoli kasvaakaan, kun niitä ryppyjä on lopulta kasvot täynnä? Elämä näkyy, halusi sitä tai ei. Ranskalainen Jeanne Calment eli 122-vuotiaaksi. Vanhoilla päivillään - tosi ryppyisenä, mutta itsetunto kohdallaan - Jeanne lausui kuolemattomasti: ”Minulla on vain yksi ryppy ja istun sen päällä.”
Photo Gallery of Madame Jeanne-Louise Calment [1875 -1997]
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti